perjantai 10. toukokuuta 2013

Oblivion

Alkuperäinen nimi: Oblivion
Ohjaus: Joseph Kosinski
Käsikirjoitus: Karl Gadjusek, Michael Arndt
Pääosissa: Tom Cruise, Olga Kurylenko, Andrea Riseborough
Valmistusmaa: Yhdysvallat
Ilmestymisvuosi: 2013
Kesto: 124 min

 Oh, that'll be a one way trip.
Yeah! But it'd be worth it.



2017 Kuu on tuhoutunut, mistä seuraa Maassa tsunameita ja maanjäristyksiä ja ihmiskunta pakenee Saturnuksen Titan-kuuhun. Scavengereiksi kutsutut viholliset tekee kiusaa Maassa. Maan luonnonvarat aiotaan kuitenkin saada talteen ja Jack Harper (Tom Cruise) ja rakastettunsa Vika (Andrea Riseborough) toimivat Maassa entisen New Yorkin alueella siellä toimivien luotainten korjaustiiminä ja luotaimet puolestaan valvovat valtamerentyhjennysaluksia scavengereilta. Jackilla on outoja unia menneiden aikojen New Yorkista, jossa hän ei ole mitenkään voinut käydä. Kun Maahan putoaa avaruusalus, Jack menee tutkimaan sitä ja löytää yhdestä deltaunikammiosta noissa unissa mukanaolevan Julian (Olga Kurylenko) samalla, kun yksi luotain tuhoaa muita eloonjääneitä ja Jackin onkin selvitettävä, mitä kaiken takana oikein onkaan...

Oblivion kuuluu sarjaan semikiinnostavat tapaukset ja olin valmis jopa jättämään elokuvan väliin varsinkin sen jälkeen, kun kuulin elokuvan saaneen aika nihkeitä arvosteluja sieltä täältä, mutta scifileffoja ei ole koskaan liikaa, niin tein kuitenkin parhaani nähdäkseni tämän. Katsomatta jättäminen uhkasikin, sillä viimeaikaiset esityspäivät osuivat samaan aikaan pyörälenkkipäivien kanssa, mutta lopulta kolmannella kerralla jaksoin vielä leffaankin lähteä lenkin jälkeen. Pienistä ennakkoluuloista huolimatta Oblivion osoittautuikin ihan hyväksi.

Elokuva ei ole ihan sillä tavalla (scifi)toimintarymistely kuin mitä trailerin perusteella voisi ehkä olettaa. Toimintaa toki on, mutta se on kahden tunnin elokuvassa melko vähäistä. Sen sijaan elokuva on enemmänkin kohtuurauhallisesti etenevä trilleri, joka ei kuitenkaan täysin pysähdy missään vaiheessa, vaikka hitaasti mennäänkin. Tarina on kuitenkin mielenkiintoinen, siinä on "I didn't see that coming" -juonenkäänteitä, jotka joidenkin mielestä voisi tuntua vain typeriltä, mutta itselle ne kyllä maistuivat. Mitä nyt yhdellä tällaisella juonenkäänteellä on tarjota lopussa aika kuiva ratkaisu, mutta se on pientä. Kokonaisuutena elokuva on kuitenkin viihdyttävä ja ajatuksiakin herättävä, joka tulee varmasti katsottua vielä uudestaan, vaikka Morgan Freeman tahtookin jäädä turhan pieneen rooliin. Lisäpisteet luotainten uhkaavasta ulkonäöstä.

Mukana menossa: Nikolaj Coster-Waldau ja Zoe Bell

Pisteitä: 4/5

PS. Lähden puoleksitoista viikoksi reissuun, joten blogi hiljenee hetkeksi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti