maanantai 6. toukokuuta 2013

Kerron sinulle kaiken

Alkuperäinen nimi: Kerron sinulle kaiken
Ohjaus: Simo Halinen
Käsikirjoitus: Simo Halinen
Pääosissa: Leea Klemola, Peter Franzén, Ria Kataja
Valmistusmaa: Suomi
Ilmestymisvuosi: 2013
Kesto: 95 min

- Maarit on viiskymmentä ja sillä on viikset.
- Ei rakkaus viiksiä kato.


Sukupuolileikkauksen läpikäynyt Maarit (Leea Klemola) toimii siivoojana ja hän kovasti haluaisi miestä rinnalleen. Mennessään siivoamaan psykoteraupetti Anna-Liisa Koistisen (Pirkko Hämäläinen) vastaanottoa Koistinen onkin lähdössä äkisti sairasta isäänsä katsomaan ulkomaille ja käskee Maaritin sulkemaan ovet. Maarit kaipaa entistä koulutustaan vastaavaa työtänsä sosiaalialalta ja käyttää tilaisuuden hyväkseen ja kokeilee Koistisen vaatteita. Näin tehdessään samaan aikaan ovesta tulee sisään avioliittoneuvoja kaipaava Sami (Peter Franzén), jolle Maarit uskottelee olevansa Koistisen assistentti. Kaiken lisäksi Maarit menee vielä ihastumaan Samiin...

Simo Halisen ohjaama Kerron sinulle kaiken -elokuvan traileria tuli nähtyä leffateatterissa aika monta kertaa ja tuntui siltä kuin jokaisen trailerin katselukerran jälkeen elokuva olisi kutsunut minua luokseen aina vain voimakkaammin, minkä vuoksi tätä ei voinutkaan jättää väliin. Siitäkin huolimatta, että elokuva vaikutti perisuomalaiselta ihmissuhdedraamalta, mitkä ei normaalisti nappaa. No, ei Kerron sinulle kaiken sinänsä huono ollut, mutta eipä sen uudelleen katsomisellekaan silleen ole tarvetta.

Elokuva ei kerro niinkään transsukupuolisuudesta kuin vain yhden monista suomalaisista kolmiodraamoista. Toki tämä sukupuolenvaihdos on jatkuvasti esillä, mutta ei siinä ei oikein mennä pintaa syvemmälle. Se vaan on ja asioita tapahtuu sen vuoksi tai siitä huolimatta. Toisin sanoen oikeastaan koko tarina olisi voitu käsitellä perinteisempiäkin polkuja pitkin, mutta sillä tavalla ei kait olisi saatu rahoitusta... tai jotain. Näin siis varsinkin päätarinan osalta, sillä kaikki Maaritia koskevat loppujen lopuksi vähäisiksi jääneet solvaukset olisi voitu muuttaa helposti koskemaan ketä tahansa hänen asemassaan olevaa (enkä puhu transsukupuolisuudesta). Noin yleisilmeiltään päätarina on ehkä jopa yllättävänkin kiltti, sillä suurimmalle osalle elokuvan hahmoista Maaritin tausta on sarjaa "ihan okei". Päätarina kuitenkin on kaikin puolin katsottava eli ei sen aikana aika tylsäksi käynyt, mutta toisaalta jos kaipaisin uudelleenkatsomista, voisin periaatteessa valita tilalle jonkin toisenkin suomalaisen ihmissuhdedraaman.

Puhuin päätarinasta, koska elokuvassa on pieni sivutarinakin, jossa Maaritin menneisyys herättää kysymyksiä aina viranomaisia myöten. Tässä sivutarinassa Maaritin transsukupuolisuus on sitten päätarinaa suuremmassa roolissa, vaikka tässäkin tarkoituksena on peilata lähinnä Maaritin tyttären Pinjan (Emmi Nivala) suhdetta isäänsä. Tarinasta olisi voitu saada enemmänkin irti, mutta elokuvassa se jätetään niin pieneen osaan, että se tuntuu pelkästään täytteeltä.

Leea Klemola on kyllä loistava Maaritina, sillä hänellä on jatkuvasti sellaisia ilmeitä kasvoillaan, että hän tuntuu hieman miehiseltä, ja pientä maskuliinisuutta on kuultavissa myös hänen äänessään. Peter Franzén on kanssa ihan ok, kun taas Ria Kataja miellyttää Samin kontrollifriikkinä vaimona hieman Franzénia enemmän.

Mukana menossa: Seppo Halttunen, Laura Malmivaara ja Olavi Uusivirta

Pisteitä: 3/5

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti