tiistai 16. huhtikuuta 2013

Väkivallan vihollinen 3

Alkuperäinen nimi: Death Wish 3
Ohjaus: Michael Winner
Käsikirjoitus: Don Jakoby
Pääosissa: Charles Bronson, Ed Lauter, Gavan O'Herlihy
Valmistusmaa: Yhdysvallat
Ilmestymisvuosi: 1985
Kesto: 92

We heard shots. What happened?
I sent them a message.


Paul Kersey (Charles Bronson) palaa New Yorkiin tapaakseen ystävänsä Charleyn (Francis Drake), jota kuitenkin pahoinpidellään rajusti ja Kersey pääseekin Charleyn luo vähän ennen kuin hän kuolee. Syylliset ovat kuitenkin jo karanneet ja kun poliisit tulevat paikalle, he löytävät aseellisen Kerseyn Charleyn vierestä ja pidättävät tämän välittämättä juuri Kerseyn ihmisoikeuksista. Poliisipäällikkö Richard Shriker (Ed Lauter) kuitenkin on perillä pseudonyymin taakse kätkeytyvän Kerseyn menneisyydestä ja tekee tämän kanssa diilin. Jengitilanne on katastrofaalinen ja poliisien resurssit eivät riitä millään, joten Kersey palaa Charleyn asuinsijoille ja alkaa karsia jengin kokoa itselleen uskollisella tavalla...

Night Visionsin pääyö lähti siis omalla osaltani käyntiin tällä elokuvalla. Aiempien osien ohjaaja Michael Winner ohjasi myös tämän osan, joka joidenkin mukaan on sarjan paras osa. Tämä lienee siten syy siihen, miksi tammikuussa kuollutta Winneria haluttiin muistaa festivaaleilla juurikin näyttämällä Väkivallan vihollinen 3, mitä edelsi pieni tribuutti. Tämä sarja on tuntunut vähän sellaiselta, että edellisistä osista ei voi edes olettaa pystyvänsä päättelemään paljonko seuraavista osista pitää, sillä meininki jo nähdyn perusteella saattaisi äityä niin hyvässä kuin pahassakin liian överiksi. En nyt ole täysin varma, onko Väkivallan vihollinen 3 sarjan (toistaiseksi) paras, mutta ainakin överiasteikolla vaaka kallistui hyvän puolelle.

Elokuvan tarina on kovin heppoinen ihan vain verratessa aiempiinkin osiin, mutta eipä sillä tarinalla tunnu olevan edes mitään väliä, kunhan pääsee Kersey ammuskelemaan ympäriinsä samalla, kun annetaan elokuvan nykyajan nuorisosta perin kyyninen kuva. Tavallaan pidin Kerseyn ja Shrikerin keskinäisistä kemioista, vaikka jälkimmäistä aika vähän nähdäänkin, eikä Bennett (Martin Balsam) myöskään yhtään huonompi seuralainen Kerseylle ole. Sen sijaan Kerseyn ja tämänkertaisen naisystävänsä (Deborah Raffin) juttu ei kiinnosta pätkän vertaa jo siitäkin syystä, ettei siinä ole oikeastaan mitään yllättävää.

Onneksi, ottaen huomioon lopputuloksen, elokuvan focus onkin toiminnassa, eikä niinkään tarinassa. Ei sillä, että elokuvan toiminta olisi mitenkään erikoista, mutta se tehdään sellaisella aivot narikkaan -mentaliteetilla, että se parantaa elokuvaa huomattavasti. Urpoilua toiminnan osalta on luvassa jopa niin paljon, että tuntuu melkein kuin elokuva olisi parodia aiemmista osista, sen verran yliampuvaksi meno lopulta menee. Tätä vaikutelmaa ei yhtään vähennä Kerseyn välillä jopa myötähäpeää aiheuttavat kehnot onelinerit. Ammuskelut ovat sitä luokkaa, että kyllä tätä tietyllä tapaa voi pitää legendaarisena pätkänä ja jättääkin kysymyksen ilmaan siitä, että mitä seuraavaksi? Panssarivaunu? Harmi, ettei tarinassa llut sellaista iskevyyttä, että elokuva olisi noussut sen turvin korkeammalle (lähellä kuitenkin), mutta tällaisenaankin yksi pääyön viihdyttävimmistä tapauksista.

Pisteitä: 3/5

2 kommenttia:

  1. Tämä kolmonen on minun ehdoton suosikkini kaikista viidestä Death Wish pätkästä. Se vetää homman niin överiksi, että parodian puolellehan siinä tosiaan jo mennään. Varsinkin loppupuolen ampumissession aikana. Bronson ja Lauter yhdessä pyssyttelemässä ja jengiläisiä vain tulee koko ajan jostakin lisää...:D

    Star Trek fanina on pakko mainita tässä kohdin myöskin se, että Marina Sirtis eli Counselor Troi on mukana menossa tässä pätkässä. Ei kovin pitkään tosin, mutta kuitenkin.

    Niin ja tästähän tehtiin muuten oikein tietokonepelikin.
    C64:lla sitä tulin aikoinaan pelanneeksi ja näin myöhemällä ajalla emulaattorin avittamana.




    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo peli on jäänyt kokonaan väliin ja... noh, ehkä hyvä niin. :D

      Toi lopputaistelu on joo aika eeppinen. :D

      Poista