sunnuntai 21. huhtikuuta 2013

Three Fantastic Supermen

Alkuperäinen nimi: I fantastici 3 $upermen
Ohjaus: Gianfranco Parolini
Käsikirjoitus: Marcello Coscia, Gianfrancon Parolini, Theo Maria Werner
Pääosissa: Tony Kendall, Brad Harris, Aldo Canti
Valmistusmaa: Jugoslavia, Italia, Ranska, Länsi-Saksa
Ilmestymisvuosi: 1967
Kesto: 102 min

- Hihihihihi.


Punapukuiset rosmot Tony ja Nick (Tony Kendall ja Aldo Canti) ovat ryöstävät pankkeja siellä täällä. Heillä on hyvät akrobaattiset taidot ja kaiken maailman vempaimia, minkä vuoksi he ovat lähes voittamattomia. Taistellessaan muuatta Bradia (Brad Harris) vastaan he huomaavat Bradin kyvyt ja ottavat tämän joukkioonsa. Vähänpä he tietävät, että Brad on oikeasti FBI-agentti, jonka tehtävänä on saattaa supermiehet satimeen. Heidän on kuitenkin yhdistettävä voimansa, kun suurpaha Golem (Jochen Brockmann) saa käsiinsä kloonauslaitteen, joka voisi tuhota maailmantalouden...

Ensimmäistä kertaa mun aikanani NV:n päätöselokuvissa oli valinnanmahdollisuutta, mutta koska viimeksi tuli katsottua aasialaista, jätin Crocodilen muille ja itse menin katsomaan tätä, Three Fantastic Supermeniä. Olisin tosin saattanut tehdä toisen valinnan, jos etukäteen olisin huomannut kyseistä olleen melko pitkäikäisen sarjan ensimmäinen osa, mutta meni jo. Odotin totta kai päätösleffalta täysin älyvapaata menoa, jonka aikana ei pahemmin tarvitsisi oikein miettiä ja sellainen Three Fantastic Supermen olikin, vaikka ei mitenkään parhaimmasta päästä.

Elokuva alkaa kyllä hyvin noin niin kuin kalkkunaelokuvan mitta-asteikolla eli supermiesten taisteleminen naurattaa, kuten myös monet hahmojen aivottomat repliikit. Matkan edetessä kuitenkin meno hieman laantuu, sillä meno on liian samanmoista pitkin elokuvaa varsinkin taisteluiden osalta, eikä mykkä-Nickin hihittely noin kymmenennen kerran jaksa enää naurattaa huonoudellaan. Onneksi tarina on sentään sen verran pöhkö, että kyllä naurettua tulee vielä loppuvaiheillakin, mutta ei kuitenkaan ihan niin paljon kuin olisi toivottavaa päätöselokuvan ollessa kyseessä, vaikka kyllä tämä hyvin sellaisesta silti menee. En tiedä, johtuiko väsymyksestä vai mistä, mutta ainakin minulla oli välillä vaikeuksia hahmottaa sitä, kumman puolen hyväksi "FBI" eli Brad milloinkin toimii. Jos tämä olisi tehty Suomessa, kyseessä olisi ollut Spede-tuotanto.

Pisteitä: 3/5

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti