keskiviikko 3. huhtikuuta 2013

Project 1001, osa 241/1001: Ihmemaa Oz

Alkuperäinen nimi: The Wizard of Oz
Ohjaus: Victor Fleming
Käsikirjoitus: Noel Langley, Florence Ryerson, Edgar Allan Woolf
Pääosissa: Judy Garland, Ray Bolger, Jack Haley
Valmistusmaa: Yhdysvallat
Ilmestymisvuosi: 1939
Kesto: 97 min


Look at the circles under my eyes. I haven't slept in weeks!
Why don't you try counting sheep?

That doesn't do any good, I'm afraid of 'em.


Dorothyn (Judy Garland) koira Toto (Terry) on suututtanut kylän kiukkupussin rouva Gulchin (Margaret Hamilton) ja Gulch tuleekin Dorothyn kotiin vaatimaan Totoa itselleen lain nojalla. Gulch viekin Toton mennessään, mutta Toto karkaa ja päästyään Dorothyn luo he molemmat karkaavat, koska Dorothy pelkää Gulchin tulevan takaisin. Karkumatkalla Dorothy törmään huijaritaikuri Marveliin (Frank Morgan), joka saa Dorothyn palaamaan kotiin, samalla kun kaamea myrsky tornadoineen nousee. Dorothyn kotona muut suojautuvat piiloon maan alle, mutta tuuli on niin kova, etteivät he kuule Dorothyä tämän ollessa suojan ulkopuolella. Dorothy meneekin takaisin taloon, mutta tuuli paiskoo ikkunan Dorothyä päin ja hän menettää tajuntansa. Toettuaan hän huomaa olevansa tornadon keskellä ja kun tornado viimein pudottaa talon maahan, on Dorothy tullut värikylläiseen maailmaan nimeltä Oz...

Tuossa lueskelin, että Ihmemaa Oz on kenties kaikkien aikojen katsotuin elokuva johtuen pääosin siitä, että elokuva näytetään Yhdysvalloissa joka vuosi ja katsojia piisaa. Itse taas olen aika hyvin onnistunut välttelemään koko elokuvaa, sillä kovin paljoa en tästä elokuvasta tiennyt, mitä nyt törmännyt erinäisiin viittauksiin populäärikulttuurissa ja tiesin Over the Rainbowin tulevan juuri tästä elokuvasta - tämäkin oli verrattain tuore tieto. Itse suhtaudun musikaaleihin yleisesti ottaen aika positiivisesti, joten tietenkin minulle nousi aika suuret odotukset tämän megamenestyksen kohdalla, mutta vaikka Ihmemaa Oz ihan hyvä leffa onkin, niin odotukset eivät ihan täyttyneet.

Tarina ei varsinaisesti imaise mukaansa, mutta sitä kuitenkin seuraa ihan mielenkiinnolla alusta asti, eikä siten tässä taustatarinassakaan hirveästi moittimista ole, mitä nyt Oziin joutuminen on toteutettu turhankin kliseisellä tavalla, enkä nyt tarkoita itse tornadoa. Seikkailu Ozissa tuo mieleen lastensadut, eikä vain pelkästään positiivisessa mielessä, sillä asiat kehittyvät vähän turhankin heppoisia polkuja pitkin, jotka joidenkin aikuiskatsojien, myös minun, mielestä voivat tuntua turhankin lapsenomaisilta. Mielessä kävikin, että elokuva saattaa aikuisiällä viehättää enemmänkin juuri niitä, jotka ovat nähneet elokuvan lapsuudessaankin. Onhan tarina kaikin puolin kiva, mutta se jokin jää vain uupumaan. Pieneltä pettymykseltä tuntuu tämä toinen vierailu Ozin velhon luona, kun kaiken nähdyn jälkeen voi hyvin kuvitella Ozin velhon (Frank Morgan) pitävän aivan erilaisen puheen, mitä tulee Dorothyn ja etenkin hänen kumppaneidensa pyyntöihin.

Olin muistellut elokuvan olevan värillinen, mutta alkujakson seepianvärinen kuva onnistui minutkin hämäävään niin, että hieman yllätyin Ozin värillisyydestä. Visuaalisesti muutenkin elokuva miellyttää, vaikka välillä asioita, kuten Leijonan (Bert Lahr) häntää, liikuttelevat narut näkyvätkin ilmiselvästi. Esimerkiksi tornado ja itse Ozin velho näyttävät ihan hyviltä ottaen nyt kuitenkin huomioon tekoajankohdan. Lisäksi Ozin maailma näyttää juuri siltä kuin se kai pitääkin näyttää: sadunomaiselta. Pitkälti Ozin visuaalisuuden vuoksi Ozissa viihtyykin oikein mainiosti.

Musiikki on tarinan lailla osastoa ihan kiva. Siinä missä Over the Rainbow tuntuu hienolta pitkälti Judy Garlandin - käsittääkseni hän itse laulaa (nauhalla) - laulusuorituksen takia, niin jotkut muut laulut miellyttävät hieman enemmän itse laulujensa vuoksi, erityisesti Ding-Dong! The Witch is Dead! ja If I Were the King of the Forest. Varsinkin ensin mainitussa laulussa on hyvin lapsekas sävy, mutta se kuulostaa silti upealta. Ihan samaa tehoa ei löytynyt kaikista muista lapsekkaista lauluista, joita niitäkin nyt kuunteli, mutta silti ne olivat monin paikoin unohdettavissa.

Judy Garland nousi elokuvan myötä todelliseen maailmantähteyteen, enkä ihmettele asiaa yhtään, sillä niin hyvää työtä hän pääosassa tekee. Myös Dorothyn kumppaneita Variksenpelätintä, Tinamiestä ja Leijonaa esittäneet Ray Bolger, Jack Haley ja Bert Lahr ovat kaikki hyviä, mutta kaikkein eniten näistä kolmesta pidin Lahrista. Margaret Hamilton tekee kanssa maittavan roolityön ja jotain hänen roolistaan kertoo sekin, että joitakin hänen kohtauksiaan piti leikata lopullisesta versiosta, koska lapset, joille elokuva kuitenkin pääosin on suunnattu, pitivät joitakin kohtauksia liian pelottavina.

Pisteitä: 3/5

PS. 1001-putki katkeaa ikävästi nyt useamman viikon mittaiseksi johtuen muista leffakiireistä, joista iso osa koskee ensi viikolla koittavaa Night Visionsia, minkä tiimoilta ihan muita leffoja (ja vähän muitakin) tulee katseltua seuraavat viikot.

4 kommenttia:

  1. Noniin, nyt sitten jäi korvamadoksi soimaan tuo ding dong the witch is dead -kappale :). Uskon kanssasi, että omakin viehätykseni Oz-musikaaliin johtuu juuri siitä, että näin sen ensimmäisen kerran lapsena. Lainasimme elokuvan kirjastosta ja meinasin ruveta parkumaan, kun luulin kyseessä olevan joku halppisversio, elokuvan alettua mustavalkoisena. Elokuva on rakas, mutta myönnän sen heppoisuuden paistavan läpi, kun sen on aikuisiällä katsonut (useasti) uudestaan.

    VastaaPoista
  2. Marja, joo, aika hämäävä tuo alku. :D

    Niin ja mulla taas soi tällä hetkellä päässä You're Off to See the Wizard. :D

    VastaaPoista
  3. Tämä kuuluu sarjaan "Aina vaan hyvä", sen verran useasti on tullut katseltua. Lapsena Margaret Hamiltonin esittämän pahan noidan lentojakso savuavalla luudalla aiheutti painajaisia ja vaikka elokuva ei yhtä tehokas enää olekaan, on Hamiltonin noidassa silti edelleen tyyliä. Harmittaa vain dvd:n surkea käännös - missä vaiheessa maiskisista on tullut kääpiöitä? Potkut kääntäjälle, ei tuollaista mokaa saisi tehdä.

    Kuva taitaa olla muuten väärässä suhteessa, pikkaisen lituskainen.

    VastaaPoista
  4. Kari, no, onneksi itse katselin leffaa ja sen ekstroja enkkutekstityksin, niin säästyin moiselta.

    Mitä kuvaan tulee, niin sitä se on, kun Paintilla säätää. ;)

    VastaaPoista