torstai 21. helmikuuta 2013

Shaw Brothers - Return to the 36th Chamber

Alkuperäinen nimi: Shao Lin da peng da shi
Ohjaus: Chia-Liang Liu
Käsikirjoitus: Kuang Ni
Pääosissa: Chia Hui Liu, Lung Wei Wang, Kin Chu Lee
Valmistusmaa: Hong Kong

Ilmestymisvuosi: 1980
Kesto: 101 min


- Mitä kungfuta tuo on olevinaan?
- Rakennustelinekungfuta.


Tekstiilinvärjäystehtaaseen tulee mantshurialaisia, joiden tehtävänä on saada tehtaan voitto nousemaan ja parantamaan tuotteiden laatua. Ensitöikseen he alentavat työntekijöiden palkkaa kahdella prosentilla, mitä työntekijät eivät sulata, mutta kapina kukistetaan kovalla kädellä. Avuksi tulee kungfu-mestari San Tea esittävä huijari Chao Jen-Cheh (Chia Hui Liu), jonka on tarkoitus pelotella omistajia työntekijöiden avustuksella. Ensimmäinen huijaus onnistuukin, mutta toisella kerralla hommat menevätkin pahasti pieleen ja huijaus paljastuu. Häpeissään Jen-Cheh lähtee oikeasti Shaolinin temppeliin tullakseen kungfun taitajaksi, mutta tiellä on monia esteitä...

36th Chamber of Shaolin oli sen verran suuresti arvostettu, että jatko-osiahan siitä seurasi. Lähtökohdat ainakin tälle ensimmäiselle jatko-osalle ovat suotuisat, sillä Shaw Brothers - Return to the 36th Chamberissa - kyllä, tämä on Elonetin mukaan suomenkielinen nimi - on mukana ensimmäisen osan ohjaaja sekä käsikirjoittaja, minkä lisäksi Chia Hui Liu alias Gordon Liu on jälleen mukana, joskin eri roolissa. Tyylilaji on vaihtunut draamapohjaisesta toimintaelokuvasta toimintakomediaksi, mitä ajatusta suoraan sanoen hieman vierastin etukäteen. Ihan ensimmäisen osan veroiseksi tämä ei noussutkaan, mutta oli kuitenkin ihan katsottava.

Elokuva seilaa tarinansa puolesta selvästi väljemmillä vesillä kuin edeltäjänsä, sillä eipä tästä työläisten taistelussa pomojaan vastaan ole samanlaista hohtoa kuin edellisen osan tarinassa. Enemmänkin tuntuu tekosyyltä päästä takaisin Shaoliniin ja lopulta taistelun makuun. Tämä ei sinänsä haittaa, sillä ihan mukavaa perushöttöä on edelleen tarjolla, joten kyllä tämän parissa joten kuten viihtyi. Huumori tuo oman kivan pikku lisänsä katseluun, vaikka kunnolla elokuva pistääkin naurattamaan vain muutamissa kohdissa, mutta silti hymy on herkässä pitkin elokuvaa. 

Shaolinissa nähdään taas ihan kivoja treeniratoja, mutta lähinnä yhden pihan sisällä, eikä samanlaista paneutumista eri osiin tule kuin ensimmäisessä osassa, vaan Jen-Cheh lähinnä juoksee ne läpi, mikä toki sopii elokuvan komedialliseen luonteeseen. Tiedä sitten, mitä on tapahtunut kahdessa vuodessa taistelukoreografioille, mutta ne eivät vain näytä tässä osassa mitenkään erityisen hyviltä.

Pisteitä: 3/5

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti