tiistai 11. joulukuuta 2012

Koskemattomat

Alkuperäinen nimi: Intouchables
Ohjaus: Olivier Nakache, Eric Toledano
Käsikirjoitus: Olivier Nakache, Eric Toledano
Pääosissa: Omar Sy, François Cluzet, Anne Le Ny
Valmistusmaa: Ranska

Ilmestymisvuosi: 2011
Kesto: 112 min


- Ampuisin itseni.
- Halvaantuneena ei pysty.




Rikas neliraajahalvaantunut Philippe (François Cluzet) hakee uutta henkilökohtaista avustajaa itselleen. Enemmän tai vähemmän pätevien hakijoiden joukossa on myös työtön maahanmuuttaja ja vankilassakin istunut Driss (Omar Sy), joka ei oikeasti edes halua työtä, vaan hakee vain allekirjoitusta työnhakupapereihinsa työttömyyskorvauksen takaamiseksi. Koska Philippen valtuuttama henkilö ei ole paikalla, hän pyytää Drissiä hakemaan allekirjoitetun paperin seuraavana päivänä, mutta tuolloin Driss saakin huomata Philippen palkanneen hänet, mutta miten nämä kaksi täysin erilaisissa maailmoissa elävät henkilöt tulevatkaan toimeen?

Koskemattomat on ollut todella iso menestys niin Ranskassa (maansa toiseksi suosituin elokuva) kuin myös muualla maailmassa (350 miljoonaa dollaria lipputuloja tähän mennessä). Se on kahminut ison kasan palkintoja ja esimerkiksi IMDb:ssä elokuva on Top 250 -listalla tällä hetkellä 65. sijalla 8.6 tähden keskiarvolla. Näistä seikoista olin tyystin tietämätön nähdessäni ja ihastuessani elokuvan traileriin ja olisin varmasti käynyt katsomassa elokuvan joka tapauksessa. Nyt, elokuvan nähtyäni arvasin elokuvan olevan Ranskan ehdokas seuraavan parhaan vieraskielisen elokuvan Oscarin saajaksi ja melkeinpä tekisi mieli julistaa kisa päättyneeksi kyseisessä kategoriassa, sillä Koskemattomat on todella laadukas tapaus.

Ajallisesti tapahtumien loppupäähän sijoittuvan vauhdikkaan prologin jälkeen tutustutaan vähän niin Philippeen kuin erityisesti Drissiin, mikä ei vielä imaissut kunnolla mukaansa, mutta heti kun Driss aloittaa uudessa työssään, elokuva niin tekee ja mitä parasta, Driss tarttuu toimeensa suhteellisen nopeasti. Tähän liittyen hyvin positiivista on se, että vaikka Drissillä on joitakin valintatilanteita, elokuva ei jämähdä näyttämään eri vaihtoehtojen punnitsemista, vaan leikataan suoraan ratkaisujen syntymisen jälkeiseen aikaan ja katsoja tietää automaattisesti, mitä Driss on päättänyt.

Noin yleisesti ottaen elokuva on tarina kahden erilaisen maailman kohtaamisesta, vaikka itse asiassa ei ehkä pitäisi puhua niinkään tarinasta kuin matkasta, matkasta toistensa maailmoihin. Elokuvan aikana Drissistä ei tule Philippeä, eikä Philippestä Drissiä, mutta kaksikko kuitenkin oppivat toisistaan yhtä ja toista pitkin elokuvaa, tutustuvat ainakin pienissä erissä toistensa elämäntapoihin ja siinä sivussa taitavat molemminpuoleisen kunnioituksen. Heidän ystävyyssuhteensa on todella hauskaa seurattavaa ja pääasiassa tämä johtuukin juuri heidän erilaisista elämänkokemuksistaan, mikä aiheuttaa lukuisia väärinymmärrystilanteita ja siten myöskin vähintäänkin leikkimielistä kuittailua herrojen kesken. Elokuva on täynnä erinomaisia kohtauksia, mutta silti onnistuin poimimaan siitä yhden kohtauksen suosikikseni ja kyseessä on kohtaus, jossa vietetään Philippen syntymäpäiviä, ja kyseinen kohtaus onkin monista eri syistä hulvaton. 

Elokuva on hienosti rytmitetty, mikä näkyy erityisesti siinä, että väliin on mahdutettu hauskoja, musiikilla kuorrutettuja tunnelmahetkiä, joissa nähdään Driss ja Philippe vain pitämässä hauskaa keskenään. Musiikkivalinnat ovat hyviä ja siten tunnelma pysyy läpi elokuvan suhteellisen kepeänä. Elokuva onkin elämäniloa täynnä ja siten taattu hyvän mielen elokuva, minkä vuoksi lopputekstien aikana ei ole kiire yhtään mihinkään, vaan sitä jää mielellään fiilistelemään ja nauttimaan nähdystä ihan loppuun asti. Tätä hyvän olon tunnetta korostaa se tosiseikka, että elokuva perustuu tositapahtumiin eli jossain Pariisin kätköissä on jossain vaiheessa oikeasti koettu tällainen uskomattomista lähtökohdista lähtenyt ystävyyssuhde. 

Näyttelijät tekevät jokainen hienon roolisuorituksena tietenkin kirkkaimpina tähtinä Philippeä ja Drissiä näyttelevät François Cluzet ja Omar Sy. Sy on kuin suoraan Pariisin slummeista kaivettu tyyppi eli hän omaksuu Drissin roolin täydellisesti eleitä myöten. Cluzet puolestaan onnistuu hyvin vammautuneena miljonäärinä. Muista näyttelijöistä mieleen jäävät kodinhoitajaa Yvonnea näyttelevä Anne Le Ny sekä Philippen jonkin sortin neuvonantaja/edunvalvoja/tms. Magaliena nähtävä Audrey Fleurot.

Pisteitä: 5/5

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti