perjantai 16. marraskuuta 2012

Wither

Alkuperäinen nimi: Wither
Ohjaus: Sonny Laguna, Tommy Wiklund
Käsikirjoitus: Tommy Wiklund, Sonny Laguna, David Liljeblad
Pääosissa: Patrik Almkvist, Lisa Henni, Johannes Brost
Valmistusmaa: Ruotsi

Ilmestymisvuosi: 2012
Kesto: 95 min



Ida ja Albin (Lisa Henni ja Patrik Almkvist) ovat pariskunta, jotka saavat mökin käyttöönsä ja sinne he lähtevätkin yhdessä kaveriensa kanssa. Mökin avain on hukkunut johonkin ja samalla kun toiset yrittävät saada ovea auki, yksi jätkistä, Markus (Max Wallmo) pyytää yhtä tytöistä, Mariea (Jessica Blomkvist), talon taakse, sillä Markus on päättänyt tehdä pienen jäynän ja säikäyttää muut sisältä käsin. Niinpä he nousevat avonaisesta ikkunasta taloon ja sillä välin kun Markus valmistautuu säikyttelyyn, Marie käy läpi paikkoja ja törmää lattialuukkuun, joka johtaa kellariin, johon Marie myös laskeutuu. Tämä on suoranainen virhe ja pian jylläävät talossa pimeyden voimat...

Witherin katsominen ei ollut mitenkään selviö, sillä olin pitkään kahden vaiheilla, menenkö katsomaan tämän vai Desperate Livingin, mikä (varmempana) roskana olisi paremmin sopinut esitysajankohtaan (6:45). Päätin kuitenkin mennä katsomaan Witherin ihan siitä syystä, että Ruotsi-kauhua tulee nyt yleensäkin kateltua melko vähän. Siitäkin huolimatta, ettei elokuvan laatu kovin korkealta vaikuttanut, vaan näytti juuri siltä mitä se olikin: halpiskauhua jopa Ruotsin mittakaavalla mitattuna. Tämä seikka ei kuitenkaan pelottanut minua toisen leffan pariin, vaan rohkeasti marssin tätä katsomaan ja Wither osoittautuikin ihan kelvolliseksi kauhufilmiksi.

Viihdytin itseäni kirjoittamalla muistiinpanoihin elokuvan nimen paikalle "Evil Dead... Ei kun Wither" ja tämän vain muistutuksena itselleni siitä, kuinka selvät elokuvan esikuvat ovat tai varsinkin niistä selvin eli Evil Dead. Syrjäinen mökki ei vielä sinänsä kaikkea kerro, mutta heti kun tämä lattialuukku näkyy, niin käy viimeistään ilmi että joo, Evil Dead on tullut katsottua, minkä lisäksi joukko muitakin kauhupätkiä. Elokuvassa ei nimittäin taida olla yhtäkään täysin omaa ideaa, vaan tarina on hyvin yksinkertainen ja erityisesti kliseinen, minkä vuoksi mikään elokuvan tarjoama käänne ei yllätä. Jos siis haluaa kokea jotain uutta, niin silloin ei kannata valita tätä elokuvaa.

Jos taas kaipaa jotain tuttua ja turvallista mökkikauhua, niin silloin Witherin voi ottaa katseluun, sillä vaikka tämä ei siis kuulukaan missään tapauksessa genrensä valiotapauksiin, niin lajityyppinsä sisällä elokuva on kuitenkin loppujen lopuksi ihan kelvollinen. Leffa on täynnä amatöörinäyttelijöitä tai siltä tuntuvia, mutta siitä huolimatta onnistuu olemaan ihan katsottava tapaus. Tähän vaikuttaa erityisesti elokuvan gorepuoli, sillä verta ja suolenpätkiä näkyy todella kiitettäväksi oikeastaan pitkin elokuvaa. Pienen, ratkaisevan lisäarvon elokuva saa sitten siitä loppupuolen jännityksestä, joka loistaa poissaolollaan täysin elokuvan alkupuolella ja keskivaiheilla ja itse asiassa minkäänlaisella tunnelmallakaan alkupuoliskoa ei ole juuri pilattu, joten lopun jännittävät hetket pelastavat todella paljon. Tunnelman puutteesta huolimatta elokuva ei kuitenkaan sorru missään vaiheessa tahattomaan komiikkaan tai muuhun kökköilyyn, mikä esitysajankohdan huomioon ottaen olisi voinut olla hyvinkin mahdollista, mikä sekin on ihan positiivista.

Pisteitä: 3/5

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti