sunnuntai 11. marraskuuta 2012

Nightbreed - The Cabal Cut

Alkuperäinen nimi: Nightbreed - The Cabal Cut
Ohjaus: Clive Barker, Russell Cherrington
Käsikirjoitus: Clive Barker
Pääosissa: Craig Sheffer, Anne Bobby, David Cronenberg
Valmistusmaa: Yhdysvallat

Ilmestymisvuosi: 1990, 2012
Kesto: 145 min


What about the beserkers?
Madness, they're uncontrollable.



Aaron Boone (Craig Sheffer) menee psykiatrinsa Philip K. Deckerin (David Cronenberg) pyynnöstä käymään tämän vastaanotolla pitkän tauon jälkeen. Selviää, että Boonen aikoja sitten näkemistä painajaisista on tullut totta ja niissä nähdyt karmeat surmatyöt tapahtuvat oikeasti, joten Boonesta tulee pääepäilty ja Decker sanoo ilmiantavansa Boonen poliisille, ellei tämä tee niin itse 24 tunnin sisällä. Decker antaa Boonelle litiumia, jota Boone nauttii ja hän hallusinaatioiden vaivaamana meinaa jäädä rekan alle, mutta selviää säikähdyksellä, mutta joutuu sairaalaan. Sairaalassa hän kuulee sitten huumehörhö Narcisselta (Hugh Ross) Midian-nimisestä paikasta, jossa hirviöt mellastavat, ja jollaisesta hän oli myös nähnyt painajaisia luullen paikkaa kuvitteelliseksi. Boone pakenee sairaalasta ja etsii tietään kohti Midiania pitäen itseään surmatöiden vuoksi hirviönä, mutta myös Decker on hänen perässään...

Nightbreed kuuluu The Howling - Ulvonnan tavoin näihin jonkin sortin klassikoihin, joihin en ollut vielä ennen tämän vuoden Night Visionsia tutustunut, joten oli aika sekin tehdä. Siitä huolimatta, ettei nyt ollut tarjolla alkuperäistä julkaisuversiota, vaan Clive Barkerin alkuperäistä näkemystä mukaileva versio, jonka inhat tuottajat leikkasivat uuteen uskoon Barkerin vastusteluista huolimatta. Tämän version kokoajan Russell Cherrington onkin saanut haltuunsa alkuperäiset kuvanauhat ja koostanut materiaalista - Clive Barkerin nimellisellä avustuksella - tämän The Cabal Cutin lisänimellä tunnetun version, joka on alkuperäistä versiota 40 minuuttia pidempi ja lisäksi joitakin kohtauksia on vaihdettu. Nightbreed - The Cabal Cut olikin sisältönsä puolesta ehkä se tämän vuoden NV:n paras tapaus.

NV:n sivuilla lukee: "The Cabal Cut on koottu useista lähteistä, joten kuvanlaatu vaihtelee. Pääosassa ei ole hifistely vaan sisältö" ja näinhän tämä on nähtävä. Elokuvan kuvanlaatu ei lisätyissä kohtauksissa nimittäin päätä häikäise, mikä näkyy sitten siinä, ettei ihan kaikista kuvista saanut selvää, mutta tämä ei allekirjoittanutta paljon haitannut. Se, mikä puolestaan häiritsi, oli juurikin se kuvanlaadun vaihtelu. Välillä oli tosi hyvää kuvaa, kun yhtäkkiä hypättiin suttuiseen VHS-kuvaan ja olipahan mukana vielä niistäkin puolivalmiita otoksia. Olisin voinut katsoa koko elokuvan suttuiselta kuvalta, mutta koska kuvanlaatu vaihteli kohtauksesta toiseen, siihen tuli enemmän kiinnitettyä huomiota. Vaikka asia häiritsi, niin ei kuitenkaan liiaksi vaikuttaakseen varsinaisesta leffasta pitämiseen ja itse asiassa Cherrington mainitsikin tämänkin version olleen vielä keskeneräinen ja kokonaisuuden pitäisi päivä päivältä parantua, kunhan restaurointityötä saadaan eteenpäin ja ensi vuonna ilmestyviin dvd- ja blu-ray -bokseihin, joihin pitäisi ilmestyä myös alkuperäinen julkaisuversio, kuvanlaadun pitäisi olla kaikin puolin parempi. Se aina välillä ylälaidassa roikkunut Copyright [1989] -teksti huvitti.

Varsinainen elokuva olikin sitten tykimpää kamaa. Alussa sitä vielä pohti, mihin tässä oikein päädytään, joten sitä kautta vahva uteliaisuus pysyi mukana heti alusta asti. Sitten kun kunnolla sain leffan ideasta selvää eli suunnilleen siinä vaiheessa, kun Boone tapaa Narcissen, niin sen jälkeen mielenkiinto pysyi ylhäällä pitkälti loppuun asti. Ensimmäinen nopea visiitti hautausmaalla ei vielä kummoista vaikutusta tehnyt verrattuna siihen, miten paljon aloin pitää elokuvasta siinä vaiheessa, kun hautausmaalle taas palattiin. Niinpä olikin vähän ikävää, ettei ihan koko aikaa vietetty niissä maisemissa, vaan välillä käytiin selvästi tylsemmillä vesillä muun muassa poliisiasemalla, kun kaikki herkut oli oikeastaan siellä hautausmaalla, mukaan lukien Danny Elfmanin hienot musiikit. Onneksi siellä kuitenkin vietettiin suurin osa ajasta, joten kokonaisuus ei nyt pahasti kärsinyt hieman tylsemmistä otoksista, vaan fiilis pysyi ylhäällä läpi leffan, eikä version pitkästä kestosta huolimatta ajankulua juuri huomannut. Lopputaistelu oli pitkä ja erittäin kiinnostava.

Mitä tulee sitten nightbreedereihin, niin niistäkin tykkäsin paljon, vaikka suosikki-nightbreederiä en osannutkaan nimetä. Otukset olivat friikin näköisiä, outoja, jopa demonisia kummajaisia, mutta silti niissä oli jotain todella puoleensavetävää. Ehkä se oli sitten se, että vaikka ensivaikutelma saattaakin pistää pelottamaan, niin he kuitenkin olivat tietyllä tapaa inhimillisiä, jotka tahtoivat vain elää rauhassa omassa maanalaisessa maailmassaan, joka sekin oli todella huippu paikka.

Tästä versiosta iso osa tuntui olevan ns. uutta materiaalia, mutta onko näin, siitä en ottanut selkoa, kun tuntui, että sitä oli niin paljon, että ihan taatusti joitakin alkuperäisen version kohtauksia on vain vaihdettu toiseen, joka kuitenkin on tarjonnut suunnilleen samaa kuin alkuperäinenkin, mutta onko näin, se jää nähtäväksi. Toisaalta sitten jos kaikki vhs-laadulliset kohtaukset olivat "uusia", niin oikeasti ihmetyttää, miten alkuperäinen elokuva on voinut toimia ilman niitä. Tai no, eihän se toiminutkaan, kun flopiksi jäi. No, enköhän minä tuon blu-ray -boksin sitten jossain vaiheessa itselleni hommaa, joten vastaukset löytynevät sitten sitä kautta.

Pisteitä: 4/5

2 kommenttia:

  1. Tämä versio kiinnostaa minua kovastikin, sillä jokaisella katselukerralla olenkin aina tuuminut, että aivan kuin jotain puuttuisi. Ehkä ne lisätyt 40 minuuttia tarjoavat minulle juuri sen puuttuvan osan.

    VastaaPoista
  2. Noir, ehkä niin. Kyllä tää ainakin nyt tuntui täydeltä tarinalta, enkä itse jäänyt tarinan puolesta mitään kaipaamaan.

    VastaaPoista