lauantai 25. elokuuta 2012

Project 1001, osa 222/1001: Kuka viritti ansan, Roger Rabbit?

Alkuperäinen nimi: Who Framed Roger Rabbit
Ohjaus: Robert Zemeckis
Käsikirjoitus: Jeffrey Price, Peter S. Seaman
Pääosissa: Bob Hoskins, Charles Fleischer, Christopher Lloyd
Valmistusmaa: Yhdysvallat

Ilmestymisvuosi: 1988
Kesto: 100 min


 You crazy rabbit! I'm out there risking my neck for you, and what are you doing? Singing and dancing! 
 But I'm a toon. Toons are supposed to make people laugh.



Roger Rabbit (Charles Fleischer) on piirrokki/Toon, jolla on naishuolien vuoksi vaikeuksia kuvauksissa. Studion pomo R.K. Maroon (Alan Tilvern) epäileekin Rogerin vaimon Jessica Rabbitin (Kathleen Turner) kuhertelevan jonkun muun kanssa ja palkkaa yksityisetsivä Eddie Valiantin (Bob Hoskins) selvittämään asiaa, vaikka Valiant ei pidäkään piirroshahmoista, sillä yksi tällainen tappoi aikoinaan Valiantin veljen. Valiant näkeekin Jessican läpsyttelemässä piirroshahmojen kodin Piirrokselan/Toontownin omistajan Marvin Acmen (Stubby Kaye) kanssa ja kun Roger kuulee asiasta, hän murtuu tosissaan. Seuraavana päivänä Valiant saa kuulla, että Acme on murhattu ja Rogeria pidetään syyllisenä, mutta häntä ei löydy mistään. Roger onkin hakeutunut Valiantin huostaan Valiantin niin tahtomatta ja yhdessä he lähtevät totuuden perään, mutta heillä on myös vastassa piirroshahmoja vihaava tuomari Doom/Tuho (Christopher Lloyd)...

Kuka viritti ansan, Roger Rabbit? rikkoi katsojaennätyksiä monissa maissa ja oli mm. valmistusmaassaan Yhdysvalloissa vuotensa katsotuin elokuva, minkä lisäksi se voitti tukun palkintojan, joista kolme Oscar-pystiä. Itse olen nähnyt elokuvan kerran ennen tätä, mutta siitä kerrasta on niin kauan aikaa (ehkä tyyliin 15 vuotta), että en muistanut siitä muutamaa kärkihahmoa lukuun ottamatta yhtikäsä mitään, enkä edes sitä, paljonko tästä tuolloin pidin. Minusta elokuvan idea on jo lähtökohdiltaan kahjo sanaa käytettäessä mahdollisimman positiivisessa mielessä, mutta ei, vaikka toisaalta pidinkin näkemästäni, niin en harmikseni vain löytänyt tästä sitä taikaa, jota olin arvellut/toivonut löytäväni.

Elokuvaa voisi ehkä parhaiten luonnehtia komedialliseksi film noir -henkiseksi dekkariksi, jossa on myös piirroshahmoja. Pääosin komediasta vastasivat juuri nämä piirrokit oikeiden näyttelijöiden vastatessa dekkaritarinan eteenpäin viemiseksi, vaikka toki poikkeuksiakin nähtiin: Bob Hoskins oli paikoitellen hyvinkin hauska varsinkin Toontownissa, kun taas Jessica Rabbit puolestaan parista huumorikohtauksesta huolimatta toi mieliin lähes koko elokuvan ajan film noirien femme fatalet, kuten tarkoitus toki on ollutkin. Kuitenkin jos elokuvasta olisi poistettu piirrosmaailma kokonaisuudessaan pois, niin tarinan puolesta elokuva olisikin ainakin melkein voinut olla pesunkestävä rikosraina.

Tarina itsessään oli tosiaan ihan mukiinmenevä dekkari, mutta ei niin erikoinen, ettäkö se kunnolla olisi vienyt mukanaan. Siinä oli tapaus, murhamysteeri ja syyttömän jäniksen ajojahti, siinä oli femme fatale, Jessica Rabbit, ja tietenkin myös elokuvassa oli sitä perinteistä etsivätyötä. Myönnettäköön, että komedialliset puitteet toivat tähän perustarinaan vähän lisää hohtoa, mutta ei kuitenkaan ihan niin paljon kuin olisin toivonut. Joitakin todellisia yllätyksiä matkan varrelle kuitenkin sattui, mutta kuitenkin tarina eteni melko tutuin kuvioin loppuunsa, oli siinä piirroshahmoja tai ei.

Oikean maailman ja piirrosten yhdistäminen on tosiaan hyvin mainio idea ja yhdistelmä kieltämättä tarjosikin ihan riemukkaita hetkiä ja hyvänä esimerkkinä oli Roger Rabbitin hyppääminen ensi kertaa ulos piirrosmaailman keskeltä. "Maailmojen" yhdistäminen oli toteutettu erittäin hyvin ottaen huomioon, että piirrokset oli käsintehtyjä, eikä yhdistämistä muutenkaan ollut tehty tietokoneiden avulla, kuten nykyään vastaavanlaisia tehtäisiin. Silti piirrokit ja oikeat ihmiset olivat jatkuvassa kosketuksessa toistensa kanssa, joten toisistaan irrallisuuden tuntua ei pahemmin näkynyt. Parhaimmillaan tämä maailmojen kohtaaminen oli kuitenkin Roger Rabbitin ja Valiantin yhteisissä kohtauksissa.

Kuitenkaan Rogeria ja Jessicaa lukuun ottamatta piirroshahmojen tenho ei kestänyt kauan, sillä monesti monet tutut piirroshahmot tekivät lähinnä vain cameo-luokan esiintymisiä ja siten leffa olisi helposti voinut mennä tuttujen piirroshahmojen bongailemiseksi ja itse asiassa leffan lisämateriaalina ollut info-tekstitys vähän siihen yllyttikin. Kyllähän aina välillä elokuvassa sai nauraa piirrosmaailman sallimille absurdiuksille, mutta nämä hetket taisivat sittenkin jäädä turhan vähälle.

Ihan kiitettävää, että elokuvaan on saatu iso kasa tarinan sijoittumisvuoteen 1947 mennessä nähtyjä piirroshahmoja sekä Disneyltä että Warnerilta, vaikka kummankaan tuotantoyhtiön elokuva tämä ei ollut, ja elokuvassa paistoi kunnianosoitus näille klassikkohahmoille, mutta enemmän elokuvan piirrokkien seikkailut toivat mieliin jälkimmäisen ja etenkin Warnerin leivissä aikoinaan olleen animaatio-ohjaajan Tex Averyn huumori ja siten muisto näkyi vahvasti. Monet bongaamistani "Avery-vitseistä" naurattivatkin usein paljon, kuten teki myös elokuvassa Mask - naamio, jossa "Avery-vitsejä" taisi olla paljon enemmän. Noin yleisesti ottaen kuitenkaan edes Roger Rabbitin kohdalla nämä animaation suomat vitsit eivät oikein uponneet ja älkää ymmärtäkö väärin: Ei se niinkään tästä elokuvasta johtunut kuin yleisestikin warnemaisuudesta, sillä luulen, että sama ilmiö toistuisi katsottaessa näitä Warnerin klassikkopiirrettyjä. Animaatiojälki oli kuitenkin kaikin puolin hyvää ja niinpä hahmosuunnittelussa oli onnistuttu hienosti, joten siitä elokuvasta tykkääminen ei ollut kiinni.

Bob Hoskins teki hyvän roolityön Eddie Valiantina ja vaikka hahmonsa ei käyttäytynytkään humoristiseksi läheskään koko aikaa, niin Hoskinsin eleissä ja ilmeissä oli paljon komediallisuutta vähän niin kuin Peter Gravesissa ja Leslie Nielsenissä ZAZ-komedioissa konsanaan. Christopher Lloyd oli loistava tuomari Doomina/Tuhona ja hälle olisin suonut mielelläni enemmän ruutuaikaa. Kuriositeettina mainittakoon, että monien Warnerin klassikkopiirroshahmojen ääninäyttelijä Mel Blanc oli mukana tässäkin elokuvassa ja monista Disney-hahmojen ääninäyttelijöistä tuli hahmojensa virallisia ääniä tämän elokuvan myötä.

Pisteitä: 3/5

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti