tiistai 7. elokuuta 2012

Movie Monday #55 - Back to school

Movie Monday on palannut kesälomilta, joten ensimmäinen lomanjälkeinen aihe käsittelee kouluelokuvia, ja koska itsellä lomaa on vielä tämän viikon, ehdin jo tässä vaiheessa vastaamaan haasteeseen.


En mahda sille mitään, mutta kun puhutaan kouluelokuvista, mieleen tulee aina elokuva 2:37. Elokuvan alussa joku on tehnyt koulun vessassa itsemurhan kello 2:37 pm., mutta kuka se on voinut olla, kun yhdellä jos toisella koulun oppilaista on ongelmia? Elokuva kuvaa hyvin helposti lähestyttävällä tavalla ja realistisesti nuorison pahoinvointia, mutta suurimmalla osalla nämä ongelmat pysyvät piilossa suuremmalta yleisöltä. Pidänkin elokuvaa ehkä suurimpina suosikkinani koulukuvauksista. Elokuva ei ole mukavaa katseltavaa, eikä se tee ihan suurinta mahdollista vaikutusta, mutta on kuitenkin jollakin tavalla rehellinen ja vaikka yritinkin elokuvan aikana tarkkailla eri henkilöiden ongelmia ja niiden laajuuksia, niin silti elokuva pääsi yllättämään. Niin ja vaikka kuinka haluaisinkin sanoa muuta, niin tuli sitä itsekin todistettua tätä teini-iän pahoinvointia, joten elokuva tuo kyllä joitakin muistojakin mieleen.


Mites ne muut kouluelokuvat? No, rehellisesti ottaen täytyy sanoa, että mieleen ei tullut kovin monia kouluelokuvia ainakaan, jos jätän kaikki koulumaailmaan sijoittuvat kauhuelokuvat väliin. Kuitenkin kaksi koululeffaa tulee aina väkisinkin mieleen, joista toinen on Movie Monday -blogissa haastepostin kuvassakin näkyvä Breakfast Club ja toinen puolestaan Levottomat sielut. En sano, että nämä elokuvat olisivat huonompia kuin yllämainittu, mutta näiden näkemisestä on vain niin pitkä aika (ehkä jopa kymmenen vuotta), etten uskalla kumpaakaan listata suosikkikouluelokuvakseni. Molemmista muistan kuitenkin tykänneeni, mutta kuinka paljon, sitä en muista, ja useimmat elokuvien tapahtumatkin ovat hämärän peitossa. Levottomista sieluista pitää kyllä mainita se, että aina kun leffa tulee mieleen, päässä soi leffassa soinut Coolion Gansta's Paradise, joka edelleen iskee ja kovaa.

Haasteessa myös kysyttiin, millaisen oman koulunkäynnin olisi pitänyt olla, mutta valitettavasti tähän minulla ei ole vastausta minkään elokuvan muodossa. Juttu on vain niin, että varsinkin yläaste ja lukio omalta osaltani oli pääosin hyvin mukavaa, enkä koe, että löytäisin elokuvaa, jonka tapahtumat voisi korvata todelliset kokemukset. Hyvä porukka oli koolla niin luokan osalta yläasteella kuin myös kaveripiirin osalta lukiossa (lukio oli luokaton (ei arvottava termi), joten kunnon luokkahenkeä siellä ei syntynyt) ja vaikka näiden opinahjojen jäätyä taakse kaveritkin jäivät, niin hyvät muistot heistä jäi. Yläasteen luokan kanssa treffattiin kymmenen vuotta yläasteen aloittamisen jälkeen ja yhtä hauskaa tuntui olevan kuin silloin aikoinaan koulussakin ja vaikka yhteydenpidot ovatkin olleet muuten aika vähäisiä (ainakin omalta osaltani), niin Facebookissa tulee jauhettua silloin tällöin yhden jos toisenkin kanssa.

2 kommenttia:

  1. Tuon 2:37 haluan nähdä joskus, vaikuttaa hyvin mielenkiintoiselta. Tykkään paljon niistä kepeistä komediapainotteisista koululeffoista, mutta vähän vakavampiakin, todellisemman tuntuisia koulukuvauksia on kiinnostavaa katsella.

    VastaaPoista
  2. Horrendous, voin suositella. Julkaisun kansikuva herätti huomioni aikoinaan ja nappasin mukaani tietämättä siitä mitään etukäteen ja pidin näkemästäni. :)

    VastaaPoista