keskiviikko 18. heinäkuuta 2012

Batman Begins

Alkuperäinen nimi: Batman Begins
Ohjaus: Christopher Nolan
Käsikirjoitus: Christopher Nolan, David S. Goyer
Pääosissa: Christian Bale, Michael Caine, Liam Neeson
Valmistusmaa: Yhdysvallat, lso-Britannia

Ilmestymisvuosi: 2005
Kesto: 134 min

[imdb]

- Are you ready to begin?
- I-I can barely stand ...
- Death does not wailt for you to be ready! Death is not considerate, or fair! And make no mistake: here, you face Death.



Ryöstön yhteydessä tapahtuneessa ammuskelussa vanhempansa menettänyt Bruce Wayne (Christian Bale) on aikuistuttuaan lähtenyt Gothamista maailmalle ja ajautunut Aasiassa ollessaan vankilaan, jossa hän joutuu jatkuvasti kahnauksiin muiden vankien kanssa, mutta voittaa nämä taistelutaidoillaan. Muuan Henri Ducard (Liam Neeson) pyytää Waynea mukaan League of Shadows -nimiseen salaiseen järjestöön, jossa oikeudenmukaisempaa maailmaa haikaileva Wayne oppisi taistelemaan kunnolla, minkä turvin Wayne pääseekin sitten vankilasta. Järjestön tarkoitusperät eivät käy yksiin Waynen ajatusmaailman kanssa, joten hän taistelee itsensa ulos järjestön piilopaikasta ja palaa Gothamiin, jossa hän alkaa rakentaa uutta identiteettiään, Batmania...

Christopher Nolanin ohjaaman Batman-trilogian päätösosan tullessa teattereihin onkin hyvä hetki käyda läpi nämä aiemmat osat, kun muistikuvat näistä elokuvista ovat hälvenneet vuosien saatossa. Muistan kuitenkin pitäneeni Batman Beginsistä enemmän kuin yleensä ne kaikki ylistykset keränneestä Yön ritarista. Vaikka Batman suosikkisupersankarikseni lukeutuukin, en mennyt katsomaan Batman Beginsiä aikoinaan leffateatteriin, vaan elokuva sai jäädä odottamaan DVD-julkaisua, joten siksi elokuva saakin kantaa kuukauden WANHAn lepakkoviittaa harteillaan. Täytyy myöntää, että hieman hämmästyin sitä, kuinka paljon tästä pidinkään, sillä Batman Begins taisi maistua selvästi paremmin kuin ensimmäisellä katselukerralla ja rehellisesti sanottuna loikin tiettyjä odotuksia niin Yön ritarin uusintakatseluun kuin myös Yön ritarin paluuseen.

Elokuva keskittyy nimensä mukaisesti Batmanin syntyyn ja tekee sen kyllä aika mallikkaasti. Elokuvan alussa on paljon takaumia, mikä ehkä hieman sotkee kerrontaa, mutta ei kuitenkaan häiriöksi asti, varsinkaan kun nämä takaumat ovat kaikki vähintäänkin tunnelmallisia pätkiä Waynen menneisyydestä. Sama tunnelmallisuus on läsnä oikeastaan koko elokuvan ajan, mikä teki siitä sitten hyvinkin jännittävän ja mielenkiintoisen, joten keskittyminen ei pääse herpaantumaan missään vaiheessa. Eittämättä tunnelmaan vaikutti vahvasti Hans Zimmerin ja James Newton Howardin elokuvaan säveltämä musiikki, joka ei puske ruudun läpi mitenkään erinomaisena kuunteluelämyksenä, mutta kuitenkin löytää hienosti paikkansa elokuvan sisällä.

Mitä parasta, Bruce Waynen tie kohti Batmania selitetään paljon monivivahteisemmin kuin pelkästään hänen vanhempiensa murhilla. Toki nuo murhat ovat siinä taustalla koko ajan, mutta hänelle tapahtuu monia muitakin asioita ennen kuin hänestä tulee Batman. Niinpä tarinassa riittää käänteitä, tapahtumia kuin eri tapahtumapaikkoja yllin kyllin ja etenkin minuun teki vaikutuksen tämä League of Shadows -järjestön piilopaikassa tapahtunut harjoittelujakso ja erityisesti ne ninjat! Gothamissa Batman joutuu totta kai ensimmäistä kertaa tositoimiin ja tekeekin sen varsin tyylikkäästi, vaikka etenkin hiippailukohtauksissa olisin toivonut näkeväni vähän enemmän kuin mitä Batmanin jahtaamat roistot, mutta toisaalta ihan hyvä näinkin. Loppu ennakoikin parillakin vihjauksella jatko-osaa.

Dialogi oli myöskin varsin onnistunutta, sillä ei se nyt ihan jokapäiväistä ole, että dialogi imaisee katsojan sisäänsä niin kuin tämä teki, vaikka onhan niitä esimerkkileffoja monia muitakin, ei sen puoleen. Sellaista perusdialogia ei loppujen lopuksi hirveästi ole, vaan monesti dialogeissa on syvällisempiä ulottuvuuksia jopa siinä määrin, että se olisi voinut kääntyä itseään vastaan jonkinasteisena teennäisyytenä, mutta ainakaan minun kohdalla näin ei käynyt. Sitten taas Waynen ja Alfredin (Michael Caine) välillä sanailu oli täynnä ihanan toverillista läpänheittoa menemättä kunnolla komedialliseksi, mistä kanssa tykkäsin.

Minulla on tietty mielikuva Bruce Waynesta ja täytyy myöntää, ettei Christian Bale nyt ihan täysin istunut tähän mielikuvaan, vaikka toki ehkä paremmin kuin moni muu. Bale ei missään nimessä ollut huono, mutta jotenkin olen aina mieltänyt Waynen olemukseltaan toisenlaiseksi. Vetäessäään Batman-kamat niskaan Bale kuitenkin loisti, eikä se todellakaan johtunut vain siitä, että Balea itseään näkyi niin vähän puvun alta. Pidän kuitenkin näyttelijästä noin yleensä.

Nämä uudet Batman-elokuvat ovat muokanneet minun käsitystäni Gary Oldmanista vahvasti ja niinpä kun olen nähnyt hänet jossain muualla, olen vain miettinyt, että miten hän voikin olla niin nuoren näköinen (no on hän nyt jo yli 50 v.), kun näissä elokuvissa hän vaikuttaa niin vanhalta. Rutger Hauer puolestaan edustaa minulle juurikin aika perinteistä toimintaleffapahista, joten siksi hänen näkemisensä yhtiön johtajana oli ihan piristävä yllätys, vaikka tiedänkin, että hänen filmografiastaan löytyykin vähän kaikenlaista. Olen aina ajatellut, että ei ole aiemman Batman-leffasarjan Michael Goughin voittanutta mitä tulee Alfredin esittämiseen, mutta kieltämättä ilahduttaa katsoa Michael Caine samassa roolissa ja vetäähän hän vähintäänkin yhtä hyvin Alfredin roolin kuin Gough. Myös suosikkinäyttelijöihini lukeutuva Morgan Freeman oli kiva nähdä, varsinkin kun hänkin tekee perusvarmaa jälkeä ihan niin kuin aina. Liam Neesonkin vakuutti League of Shadowsin jonkinasteisena puhemiehenä.

Mukana menossa: Cillian Murphy, Tom Wilkinson, Katie Holmes ja Ken Watanabe (Inception).

Pisteitä: 4/5

Seuraavana arvosteluvuorossa: Yön ritari

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti