sunnuntai 26. helmikuuta 2012

Oscar-veikkaus 1/3


Taas koittaa se aika vuodesta, kun allekirjoittanut viettää pitkän ja unettoman yön helkutin väsyneenä katselemassa, kun Oscareita jaetaan. Minua ei rehellisesti ottaen edes paljon kiinnosta punainen matto puhumattakaan niiden pukujen ruotiminen, mutta ollaan nyt hengessä mukana ja valvotaan ihan koko yö; päikkärit yritän sijoittaa johonkin alkuiltaan. Niin ja mikä on valvoessa, kun huominen on otettu vapaaksi jo kuukautta aiemmin, ihan niin kuin joka vuosi tähän aikaan. Aamulla sitten Oscar-gaalan päätyttyä kömminkin varmaan tuttuun tyyliin sänkyyn niin pian kuin mahdollista. This is gonna be a long night!

Olen aiempina vuosina jättäytynyt pois Oscar-veikkauksista kahdestakin eri syystä. Ensinnäkin en harrastanut vielä vuosi sitten täällä blogissa arvosteluiden ulkopuolisia löpinöitä kovinkaan runsaasti, mutta nyt kun olen kirjoitellut täällä vähän kaikesta leffataivaan ja -maan väliltä, niin miksen sitten niistä Oscareistakin, kun tällaiseen valvomiskoitokseen joka vuosi kuitenkin ryhdyn. Toisena syynä, miksen ole liiemmin jaksanut tehdä veikkauksia en blogissani enkä missään muuallakaan, on siinä, etten ole nähnyt läheskään kaikkia ehdolla olevia elokuvia, miksi olenkin tuntenut olevani väärä henkilö veikkaamaan yhtään mitään. Ei, en tälläkään kertaa ole nähnyt läheskään kaikkia ehdokkaita, mutta ajattelin suhtautua tähän nyt paljon rennommin ja puhtaana viihteenä ja naureskella sitten huomenna (myös täällä), kuinka tietämätön olenkaan mahtanut olla.

Vaikka useimmat elokuvat onkin näkemättä, niin ihan täysin metsästä en minäkään näitä arvuuttele. En tykkää lukea enemmän tai vähemmän laajoja artikkeleita/veikkauksia Oscar-ehdokkaista, mutta kun pyörii niin leffasivustoilla kuin myös uutisportaaleissa, niin ei ole voinut välttyä törmäämästä yhteen jos toiseenkin veikkaukseen, joista useimmat ovat koskeneet tosin niitä tärkeimmiksi luokiteltuja pystejä. Näiden erinäisten veikkausvälähdysten perusteella minä olen tämän listani koonnut, mutta antanut tilaa myös omille kokemuksilleni silloin kun se on mahdollista; esim. The Artist oli täällä Porissa torstaina ennakkonäytöksenä, mutta liian varhain töistä pääsemisen kannalta, joten sitä en ole nähnyt vielä ja Hugohan ei ole vielä edes löytänyt tietänsä tänne, mitä pidän hivenen omituisena.

Olen jokaisessa kategoriassa (paitsi Alkuperäinen laulu -kategoriassa) merkinnyt niin ykkös- kuin kakkossuosikin ja mustan hevosen silloin, kun minulla on aavistus, että pysti voisi mennä jollekin kolmannelle, ennakkoon heikommalle ehdokkaalle; kaikissa paikoissa en mustaa hevosta veikkaa. Mukana on sitten pienet perustelut veikkauksille. Alkuperäinen laulu -kategoriassa on vain kaksi vaihtoehtoa, joten siinä merkitsen vain voittajaehdokkaan. Ykkössuosikki on lihavoitu ja kakkossuosikki kursivoitu ja musta hevonen merkitty alleviivauksella. Jotta veikkaustuloksia kokonaisuudessaan olisi jälkikäteen helpompi tarkastella, otin käyttöön seuraavan pistelaskutavan: Jos ykkössuosikki menee oikein, annan itselleni yhden pisteen, jos kakkossuosikki, niin puolikkaan ja jos musta hevonen kirii ykköseksi, niin neljäsosapisteen. Kategorioita on 24, joten 24 on myös maksimipistemäärä. Ihan vaan selkeyden vuoksi ehdokasluettelot ovat englanniksi.

Nämä tulee nyt kolmessa osassa, koska kategorioita on nyt vain niin runsaasti ja kaksi muuta osaa tulee totta kai vielä tämän päivän aikana.

Paras elokuva:

The Artist
The Descendants
Extremely Loud and Incredibly Close
The Help
Hugo
Midnight in Paris
Moneyball
The Tree of Life
War Horse

Perustelut: Tässä kategoriassa ei tunnu olevan kuin kaksi vaihtoehtoa: The Artist ja Hugo ja periaatteessa kumpi tahansa näistä voi voittaa tämän kategorian. Vaikka The Artist onkin hyvin vahvoilla kaikissa veikkauksissa, niin uskon ainakin osan äänestäjien karsastaneen mustavalkokuvausta ja mykkäelokuvamaisuutta, Jenkeissä nyt kun ollaan. Sen sijaan uskon Hugolla olevan selvästi paremmat saumat, sillä se ei liene ainoastaan helpommin lähestyttävissä, vaan se liikkuu myös elokuvamaailmassa, mikä on saattanut miellyttää äänestäjiä. Itse olen nähnyt The Descendantsin ja The Tree of Lifen, joilla kummallakaan ei mielestäni ole mahdollisuuksia; ensin mainittu liian tavallinen ja jälkimmäinen sitten liiankin monimutkainen. Niin ja itken verta, jos Sotahevonen (War Horse) voittaa.

Paras ohjaaja:

Woody Allen - Midnight in Paris
Michel Hazanavicius - The Artist
Terrence Malick - The Tree of Life
Alexander Payne - The Descendants
Martin Scorsese - Hugo

Perustelut: Haluaisin uskoa ohjaajan pystin menevän eri elokuvalle kuin parhaan elokuvan, mutta en usko. Kuulemani perusteella Scorsese on luonut Hugon maailmasta jotain niin taianomaista, että se ei takuulla jää huomiotta. The Artist ja sen ohjannut Michel Hazanavicius on tässäkin kategoriassa yksi ennakkosuosikeista, mutta Woody Allenia pidän (elokuvaa näkemättä) varteenotettavana mustana hevosena.

Paras miespääosa:

Demían Bichir - A Better Life
George Clooney - The Descendants
Jean Dujardin - The Artist
Gary Oldman - Tinker Tailor Soldier Spy
Brad Pitt - Moneyball

Perustelut: Puhtaasti yhteen arvosteluun perustuen Gary Oldman on onnistunut kuvaamaan loistavasti perusagenttia, josta jamesbondmainen meno on todella kaukana, joten veikkaus menee hänelle, varsinkin kun itse elokuvakin (Pappi lukkari talonpoika vakooja) kerää kehuja vähän  joka puolelta. The Artistin Jean Dujardin voi olla kanssa aika vahvoilla. A Better Lifesta en tiedä sitten yhtään mitään.

Paras naispääosa:

Glenn Close - Albert Nobbs
Viola Davis - The Help
Rooney Mara - The Girl With the Dragon Tattoo
Meryl Streep - The Iron Lady
Michelle Williams - My Week with Marilyn

Perustelut: Meryl Streep oli mielestäni mahtava Rautarouvassa, mutta tämähän ei tullut yllätyksenä. Tämä taitaa olla hänen 17. Oscar-ehdokkuutensa, joista hän on voittanut kaksi ja edellisen kerran elokuvasta Sofien valinta vuodelta 1983. Edellisestä pystistä on siis aikaa, joten Akatemia voisi muistaa Streepiä nyt uudella pystillä ja jos tarkastelee hänen viime vuosien elokuviaan, niin ehkä Rautarouva on se viimeaikaisista elokuvista, joista hän sen eniten ansaitsisi saada. Tuhti maskeeraus saattaa kuitenkin pilata Streepin voitonmahdollisuuden, mutta henkilökohtaisesti toivon, että näin ei ole. Mainosten perusteella Michelle Williams oli ihan hauska My Week with Marilynissa, mutta onko tarpeeksi hyvä, sitä en tiedä. The Girl With the Dragon Tattoo -elokuva voi olla vähän liian tummasävyinen tämän vuoden skaboissa, joten siksi en nyt nosta Rooney Maraa voittajasuosikkien joukkoon. Viola Davisia on paljon kehuttu The Help- eli Piiat-elokuvasta, joten hän olkoon musta hevonen. Albert Nobbs on tuntematon.

Paras miessivuosa:

Kenneth Branagh - My Week with Marilyn
Jonah Hill - Moneyball
Nick Nolte - Warrior
Christopher Plummer - Beginners
Max von Sydow - Extremely Loud and Incredibly Close

Perustelut: Puhtaita arvauksia. Yhtäkään en ole nähnyt, mutta von Sydow on yleensä ollut hyvä.

Paras naissivuosa:

Bérénice Bejo - The Artist
Jessica Chastain - The Help
Melissa McCarthy - Bridesmaids
Janet MacTeer - Albert Nobbs
Octavia Spencer - The Help

Perustelut: Puhtaita arvauksia. Yhtäkään en ole nähnyt.

Paras alkuperäinen käsikirjoitus:

The Artist - Michel Hazanavicius
Bridesmaids - Kristen Wiig ja Annie Mumolo
Margin Call - J.C. Chandor
Midnight in Paris - Woody Allen
A Separation - Asghar Faradi

Perustelut: Tässä kategoriassa The Artist taitaa olla aika vahvoilla; Margin Callia en ole nähnyt. En tosin hämmästyisi, jos Midnight in Paris veisi potin kotiin, mutta en usko ihan yhtä vahvasti kuin The Artistiin. Vaikka itse en saanutkaan Nader ja Simir: Erosta eli A Separationista läheskään kaikkea irti, niin sen verran hyvin se on arvosteluissa pärjännyt, että se on nostettava mustaksi hevoseksi.

Paras sovitettu käsikirjoitus:

The Descendants - Alexander Payne, Nat Faxon ja Jim Rash
Hugo - John Logan
The Ides of March - George Clooney, Grant Heslov ja Beau Willimon
Moneyball - Steven Zaillian ja Aaron Sorkin
Tinker Tailor Soldier Spy - Bridget O'Connor ja Peter Straughan

Perustelut: Uskon Hugon hyvyyden perustuvan enemmänkin Scorsesen kädenjälkeen kuin varsinaiseen käsikirjoitukseen, joten siksi en nimennyt sitä. Moneyball ei aiheensa puolesta ole kiinnostanut minua hirveästi, mutta sen käsikirjoitusta on kehuttu niin paljon, että se voi olla vahvoilla.. Vallan kääntöpuoli (The Ides of March) on sekin saanut paljon kehuja aikaiseksi ja koska se oli omasta mielestänikin oikein hieno, niin nostan sen nyt kakkossuosikiksi. Kuitenkin periaatteessa olisin voinut nostaa kumman näistä tahansa ykköseksi.

Lisää tulossa...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti