torstai 2. helmikuuta 2012

Mission: Impossible - Ghost Protocol

Alkuperäinen nimi: Mission: Impossible - Ghost Protocol
Ohjaus: Brad Bird
Käsikirjoitus: Josh Appelbaum, André Nemec
Pääosissa: Tom Cruise, Simon Pegg, Paula Patton
Valmistusmaa: Yhdysvallat, Yhdistyneet Arabiemiirikunnat
Ilmestymisvuosi: 2011
Kesto: 133 min

- The rope isn't long enough!
- No shit!


IMF-tiimin muodostavat Jane Carter ja Benji Dunn (Paula Patton ja Simon Pegg) pelastavat budapestilaisessa vankilassa viruvan Ethan Huntin (Tom Cruise). Yhdessä heidän olisi tarkoitus rientää vaarallisen terroristin Cobaltin perään Moskovaan ja Kremliin, sillä Kremlissä säilytetään Cobaltin tietoja ja Cobaltilla on tavoitteena räjäyttää ydinase. Aluksi kaikki tuntuu menevän putkeen, mutta joku paljastaa Kremlin uumenissa olevan IMF-tiimin ja lopulta räjäyttää Kremlin tuusannuuskaksi. IMF-tiimi saa syyt niskoilleen, minkä vuoksi koko IMF:n toiminta lakkautetaan (Ghost Protocol), mutta Hunt saa vielä yhden tehtävän epävirallisesti. Hän lähteekin tiiminsä ja kelkkaan hyppäävän neuvonantaja William Brandtin (Jeremy Renner) kanssa maailmalle estääkseen Cobaltin, joka nopeasti tunnistetaan terroristi Kurt Hendricksiksi (Michael Nyqvist), pääsyn ydinpommien laukaisukoodeihin käsiksi...

Toisinaan sitä tulee pistettyä elokuvafanius todelliselle koetukselle. Jouduin nimittäin eilen moneen kertaan miettimään, lähdenkö tuonne parinkymmenen asteen pakkaseen vain polkeakseni neljä kilometriä keskustaan katsomaan tätä elokuvaa (ja takaisin), vai odotanko sittenkin seuraavaan viikkoon, kun ilmatkin toivottavasti vähän lauhemmat. Mikään hillitöntä kiirettä tämän elokuvan kanssa ei olisi sinänsä ollut, vaikka aiemmat osat tulikin katsottua toissa viikonloppuna. Viime viikon tiistaina tuli kuitenkin hommattua jo liput tähän näytökseen ja silloin näistä pakkasista ei ollut tietoakaan, joten ei minun auttanut muuta kuin mennä nyt. Edellinen osa oli jättänyt minuun aika vahvan epäilyksen tämän osan viihdyttävyyden suhteen, sillä vaikka ohjaaja olikin vaihtunut, niin tuotantotiimissä oli paljon samoja naamoja. Kuitenkin sain yllättyä varsin iloisesti, sillä Mission: Impossible - Ghost Protocol oli koko sarjan toiseksi paras osa.

Elokuvan alussa nähdään Huntiton IMF-tiimi edellisen, pieleen menneen operaation yhteydessä, josta siirrytäänkin nopeasti Budapestiin ja sieltä vähitellen sitten Moskovaan. Ensimmäinen asia, minkä panin merkille, oli se, että elokuvaan oli lisätty selvästi enemmän huumoria. Pikkunokkelan dialogin turvin kun elokuvaan tuli sellaista rentoa fiilistä, mitä soisin näkeväni muutenkin enemmän toimintaelokuvissa, ja mikä sitten lisäsi myöskin elokuvan viihdyttävyysarvoa suuresti. Rennommasta otteesta huolimatta tai juuri siksi elokuva kuitenkin täytti mielestäni hyvin Mission: Impossiblelle asetetut vaatimukset (puhtaasti aiempien osien perusteella), eikä menossakaan ollut lainkaan niin tusinatoiminnan tuntua. Kaikki nämä oudot vempeleet kyllä tuntuivat siltä kuin olisi käyty vieraisilla MI6:n Q-osastolla, vaikka niissä olikin sellainen juuri absurdin kepeä M:I-leima. Esimerkiksi Brandtin leijuminen magneettipuvussaan oli suoraan rinnastavissa ensimmäisen osan kuuluisaan turvakammiokohtaukseen. Tuttuun tapaan myös itse Ethan Hunt pääsee tekemään tavaramerkille uskollisesti hillittömiä stuntteja, vaikka ihan samaa nerokkuutta ei tällä kertaa ollutkaan kuin aiemmin, joskin sen suurimman stuntin tapahtumapaikka oli kyllä mainio. Monissa toimintakohtauksissa mentiin kyllä kanssa aika absurdiin menoon, kuten näissä autoilukohtauksissa.  Monia suurpiirteisiä teorioita, joista osa syntyi trailerin kautta, minulla oli elokuvan aikana ja niitä oli kiva miettiä ja siinä missä osa pitikin paikkaansa, niin osassa menin myöskin ihan metsään. Elokuva oli oikeastaan alusta loppuun asti ihan viihdyttävää katseltavaa, eikä paikoilleen jäädä turhan pitkäksi aikaa, mutta lopputaistelusta jouduin vähän verottamaan pisteitä, sillä se oli tapahtumapaikastaan huolimatta aivan liian tavallinen ja eteni tutulla kaavalla. Jotain viihdyttävyydestä kertoo sekin, että elokuva kesti yli kaksi tuntia, mutta en olisi ihmetellyt, vaikka olisi ollut puoli tuntia lyhyempikin, sillä aika meni oikein sukkelasti eteenpäin. Loppuunkin jätettiin vielä vähän paljastettavaa.

Tom Cruise oli oma hyvä itsensä eli Ethan Huntin rooli pukee häntä edelleen, vaikka harmikseni emme nähneetkään hänen juoksuaan hirveästi sivusta päin, vaan lähinnä lintuperspektiivistä. Cruise oli edelleen oivassa vedossa, vaikka hieman on hänkin jo ehtinyt vanhentua niin, että se näkyy (täyttää tänä vuonna 50). Simon Pegg oli minusta hyvä valinta yhdeksi tiiminjäseneksi, sillä Benji oli (tarkoituksella) yksi hupaisimmista hahmoista ja Pegg sopi siihen muottiin varsin hyvin. Paula Pattonia tuskin muistan enää pitkään tämän näkemisen jälkeen, vaikka eipä hänkään varsinaisesti pettymys ollut. Hieman yllätyin Samuli Edelmannin suuresta valkokangasajasta, sillä hän ei ollutkaan tyyliin vain yhdessä kohtauksessa, vaan vilahteli siellä täällä pitkin elokuvaa ja onpahan IMDB:ssäkin seitsemäs nimi, joka tuli vastaan ja samoilla sijoituksilla oli lopputeksteissä. Ihan tyydyttävää jälkeä teki myös hän. Sitä vähän ihmettelin, että Edelmann ei ollut päässyt alkuteksteihin, mutta Lostista tuttu Josh Holloway pääsi vain muutaman minuutin roolityöllä; tarvitseeko alkuteksteissäkin elokuvaa vielä mainostaa "isoilla" nimillä? Mukana menossa: Michael Nyqvist (Millennium-trilogia), Ving Rhames (aiemmat M:I-leffat) ja Michelle Monaghan (Vaarallinen tehtävä 3).

Pisteitä: 3,5/5

Seuraavana arvosteluvuorossa: 6. päivä

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti