Vuoden ensimmäisen Movie Monday -haasteen kimppuun. Tällä kertaa kysellään ei-englanninkielisten mestariteosten perään. Tähän kohtaan olisin voinut hyvin vastata melkoista suosiota (ainakin leffamaailmassa) nauttineet Juhlat tai Ystävät hämärän jälkeen, mutta kun kumpikaan niistä ei tullut ensimmäisenä mieleen (ja lisäksi käsittelin Juhlia
edellisessä Movie Monday -haasteessa), niin en kokenut tarpeelliseksi
nostaa niitä tämän enempää esille. Ei, minä lähden sen sijaan kauas
itään. Yksi syy, miksi lähdin 1001 elokuvaa -kirjan elokuvien
kimppuun ei ollut vain se, että näen mahdollisimman paljon klassikoita,
vaan se, että näen niitä hyvin laajalti eri puolilta maailmaa ja näin
ollen eteeni on tullut tapauksia yhdestä jos toisestakin suomalaisesta
näkökulmasta melko eksoottisistakin maista. No, Japani ei ehkä tänä
päivänä ole ehkä enää sieltä eksoottisimmasta päästä, mutta sieltä tuli
mieleen elokuva, joka ainakin minua ilahdutti suuresti. Tämä elokuva oli
Ja sitten syödään eli alkuperäisnimeltään Tampopo.
Kerroin arvostelussani,
ettei oma makuaistini ole kummoinen, minkä vuoksi minusta ei saisi
kulinaristia tekemälläkään, joten en uskonut, että syömisestä kertova
elokuva voisi viedä niinkin paljon mukaansa kuin mitä tämä elokuva teki.
Elokuva kertoo täydellisen nuudelikeiton valmistamisyrityksistä, mikä
on aiheensakin puolesta jo hyvin absurdi ja makuhermoja enemmän koko
elokuva kutkuttikin enemmän nauruhermoja, sillä nauraa tämän elokuvan
aikana sai ja paljon ja puhtaasti positiivisessa hengessä. En nyt
sisällöstä mitenkään erityisen paljon enää muista, mutta sen muistan,
että tämä on yksi positiivisimmista yllätyksistä, mikä minulle on tämän
1001-projektin tiimoilta tullut vastaan ja tilannetta parantaa vain se,
etten varmastikaan tietäisi koko elokuvasta mitään ilman koko projektia.
Siitä on nyt pari vuotta aikaa, kun viimeksi olen tämän katsonut, mutta
nyt kun tämä elokuva tuli taas esille, niin tekisipä toden teolla
päästä katsomaan tämä taas. Jo se, että tästä käytetään IMDB:ssä
nimitystä nuudeliwestern, nostaa minussa halun päästä katsomaan tämä
taas, jotta muistaisin, että miksi. Nautittava elokuva kerta kaikkiaan
ja jos joskus järjestän ruokaleffamiitin, tämä elokuva tulee ihan
taatusti olemaan yksi katsottavista elokuvista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti