Tämänkertainen Movie Monday -haaste käsittelee iloisia yllätyksiä. Itsehän mietin aluksi, että jos kirjoittaisi vaikka Ben-Hurista tai Arabian Lawrencesta,
jotka olivat lajityypiltään sellaisia, että ennakkoon olin ajatellut,
että mahdanko niistä paljon kostua, varsinkin kun ainakin jälkimmäisen
kohdalla tiesin kyseisen leffan olevan pitkä; Ben-Hurin
tapauksessa pitkä kesto tuli ainakin pienenä yllätyksenä. Näille
yhteistähän on se, että molemmat on tullut katsottua nimenomaan
1001-projektin puitteissa, ja kyseisessä projektissahan on tullut
(onneksi) katsottua paljon sellaisiakin elokuvia, joita en normaalisti
katsoisi. Projektin oppaana kulkevasta 1001 elokuvaa, jotka jokaisen on nähtävä edes kerran eläessään
-kirjasta on toistaiseksi noussut kuitenkin esiin yksi näitäkin kahta
mainittua elokuvaa suurempi yllätys ja tämä yllätys oli Thomas
Vinterbergin dogma 95 -elokuva Juhlat.
En ollut ennen tätä elokuvaa nähnyt
yhtäkään dogma 95 -säännöillä tehtyä elokuvaa, enkä edes tiennyt niistä
säännöistä yhtään mitään, mitä nyt muistaakseni olin tämän elokuvan
katsomisajankohtana jo lukenut jonkun kyseisten sääntöjen kehittäjän
(Vinterbergin tai jonkun vähemmän tunnetun) kommentit jostain lehdestä
siitä, että oikeastihan kyseiset säännöt kehiteltiin vain siksi, että
saataisiin markkinoitua halvalla tehtyjä elokuvia paremmin, mikä tieto
ei ainakaan nostanut fiiliksiä. Melko avoimin mielin olin lähtenyt tätä
elokuvaa katsomaan, joten varsinaisesti en ollut liian varautunut Juhlien
suhteen, joskin elokuva kyllä osoittautui paremmaksi kuin olin
kuvitellutkaan. Kuitenkin siinä vaiheessa, kun pistin elokuvan pyörimään
ja huomasin elokuvan olevan kuvattu käsivaralta, niin pieni
tuskanparahdus taisi päästä tai jos tuo on hieman liioittelua, niin
ainakin se ajatus kävi mielessä, että "mitähän tässäkin nyt taas tulee".
Pian elokuvan alkamisen jälkeen unohdin kokonaan koko kuvaustavan ja
uppouduin täysin elokuvan tarinaan, joka pääsikin kunnolla vauhtiin
vasta Christianin puheen myötä ja sen jälkeen elokuva olikin yhtä (sic!)
juhlaa.
Tämä ei silti tarkoita sitä, etteikö
minulla olisi omat epäilykseni muiden dogma 95 -elokuvien suhteen, mutta
toivon mukaan saan niidenkin kohdalla yllättyä iloisesti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti