Ohjaus: Mateo Gil
Käsikirjoitus: Mateo Gil, Igor Legarreta
Pääosissa: Juan José Ballesta, Natalia Millán, Jordi Dauder
Valmistusmaa: Espanja
Ilmestymisvuosi: 2006
Viimeinen neljästä elokuvasta, jotka pitävät minut hereillä. Elokuva kertoo vanhasta miehestä (Jordi Dauder), joka saa mystisen tarot-kortin entiseltä rakastetultaan, jonka pitäisi olla kuollut jo vuosikymmeniä aiemmin; itse asiassa kun mies oli hädin tuskin vasta kasvanut pojasta mieheksi. Mies lähteekin takaisin kotikyläänsä ottamaan selvää kortista ja entisestä rakastetustaan ja samalla käydään läpi menneisyyden tapahtumia takaumina läpi, kun mies tutustui elokuvan nimessäkin esiintyvään Moiraan, jota kyläläiset pitivät yleisesti noitana.
Elokuva
siis pääosin seuraa nuoren Tomásin (Juan José Ballesta) tarinaa siitä,
miten hän kohtaa Moiran ja miten hän rakastuu tähän ja silleen, mutta
juuri se juttu, että tässä elokuvassa seurataan niin takaumia kuin itse
nykyaikaakin tekee tästä elokuvasta melko kehnon. Se, mikä toimii
Lostissa, ei toimi tässä. Itse asiassa tästä elokuvasta olisi saanut
astetta paremman elokuvan, mikäli nykyaika olisi kokonaan unohdettu ja
keskitytty itse päätarinaan, pidennettynä tai ilman. Lyhytelokuvanakin
tässä olisi ollut enemmän imua kuin mitä oli nyt. Tomásin äitikin oli
sen verran äärikonservatiivi hahmo, että häntä olisi voinut näyttää
enemmän. Nyt toteutus jäi aika pliisuksi. Alussa sentään jaksoi vähän
olla kiinnostunut (lue: samaistumista oli ilmassa) Tomásin vaiheista,
mutta loppua kohden homma vaan meni plörinäksi. Elokuvan todellinen
loppuratkaisu eli tämän vanhan Tomásin Moiran taloon menokin oli
onnistuttu kuvaamaan todella tylsästi. Paljon parempi loppu olisi ollut
se kohtaus, johon päättyivät takaumat, mutta ei väkisin. Pitäkööt
tunkkinsa!
Pisteitä: 1,5/5
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti