keskiviikko 21. syyskuuta 2011

The Ghost of Frankenstein

Alkuperäinen nimi: The Ghost of Frankenstein
Ohjaus: Erle C. Kenton
Käsikirjoitus: Scott Darling
Pääosissa: Cedrick Hardwicke, Lon Chaney Jr., Bela Lugosi
Valmistusmaa: Yhdysvallat
Ilmestymisvuosi: 1942
Kesto: 66 min

- He seems to recognize you Doctor.

- I never saw this... man before in my life. I know nothing about him.

 

Ygor (Bela Lugosi) on saanut useita luoteja rintaansa, mutta siitä huolimatta hän elää vielä siinä missä Henry/Heinrich Frankensteinin luoma hirviö (Lon Chaney Jr.) puolestaan on pudonnut rikkialtaaseen. Kyläläiset ovat saaneet Frankensteinin kirouksesta tarpeekseensa ja räjäyttävät Frankensteinien kartanon ja yrittävät tappaa Ygorin samalla, mutta tulevat vain vapauttaneeksi kiinteytyneeseen rikkiin hautautuneen hirviön. Frankensteinin kylä on liian vaarallinen, joten Ygor ja hirviö pakenevat kaukaiseen Vasarian kylään, jossa asuu Henry Frankensteinin toinen poika Ludwig Frankenstein (Cedrick Hardwicke), joka on tehnyt onnistuneen aivosiirron ja nyt Ygor haluaa, että Ludwig tekee aivosiirron myös hirviölle...

Frankenstein-putkessa on menossa nyt sarjan neljäs osa The Ghost of Frankenstein, jonka nimeä ei ole enää vaivauduttu edes suomentamaan. Samalla ollaan tavallaan päästy, jos ei nyt varsinaisen Frankenstein-putken, niin ainakin tämän alkuperäisen sarjan elokuvien katselussa puolenvälin yli (pitää muistaa, että sarjan kahta viimeistä elokuvaa en vielä katso), sillä vaikka ensi viikollekin mahtuu vielä yksi Frankenstein-elokuva, niin sitä ei voi pitää millään tähän samaan sarjaan kuuluvana, vaikka tarkoituksella jätinkin sen vähän niin kuin tämän putken viimeiseksi leffaksi. Paljon on jo tähän asti ehtinyt Frankenstein-universumissa tapahtua, mutta eipä se menoa liiemmin haitannut, vaan tämä sarjan neljäs osakin oli varsin katsottavaa kamaa.

Kun tajusin, että edellisen osan Baron Wolf Frankensteinia ei tässä osassa nähdä, niin ensimmäinen ajatus taisi olla "Mistä näitä Frankensteineja oikein tulee?", sillä jälleen kerran elokuvassa on luvassa uusi Frankenstein eli tämä Ludwig Frankenstein, tohtorismiehiä hänkin totta kai. Samalla jätetään hyvästit Goldstadtin/Frankensteinin kylälle ja siirrytään ihan uusiin maisemiin. Vasariassa minua eniten jäi ihmetyttämään, kuinka tyynesti hirviö ensin otetaan vastaan, vaikka hyvin pian sekin tilanne muuttui oleellisesti. Ygor on oikeastaan koko elokuvan keskushenkilö siinä mielessä, että hän tuntuu jatkuvasti pitävän lankoja käsissään ja siten muiden päähenkilöiden, myös hirviön, ei auta muu kuin seurata Ygorin katalia juonia. Tällä kertaa elokuvassa on tosiaan myöskin siinä mielessä uusi aspekti, että nyt ei tyydytä vain hirviön koomasta/henkiin herättämiseen, vaan tavoitteena on saada hirviölle kokonaan uudet aivot, joiden alkuperäisestä haltijasta Ygorilla on hyvin painavaa sanottavaa ja minusta koko tämä kuvio oli vähintäänkin piristävää. Lisäksi asia huvitti ajatellen pelkästään seuraavia jatko-osia. Tämä pienen tytön (Janet Ann Gallow) sieppausjuttu oli ehkä hieman turha, vaikka sekin tuntui otetun mukaan lähinnä siksi, että Ygor ja hirviö haluttiin ulos talosta sillä välin, kun poliisit tutkivat talon. Minä todella toivoin, että elokuvan nimessä mainittua haamua ei oikeasti nähtäisi, vaan turha oli toivoni, sillä niin vain sen Heinrich Frankensteinin haamu ilmestyi Ludwigille, mikä oli aika naurettava ratkaisu, eikä tällä kertaa positiivisessa mielessä. Samalla päästään taas muistelemisen makuun, kun Ludwigin tyttären Elsan (Evelyn Ankers) kautta tutustutaan Frankensteinin suvun menneisyyteen hirviöiden luojana. Niin ja niinhän se taitaa olla, ettei Frankenstein-elokuvaa taideta pystyä tekemään ilman lynkkausjengiä ja yllättäen sellaisia nähtiin tässäkin elokuvassa ja jälleen kerran joukolla on iso osansa elokuvan saattamisella loppuun ja siten loppuratkaisusta ei muodostunutkaan mitään erikoista kokemusta. Kokonaisuutena aivosiirto-operaation vuoksi kuitenkin vallan mainio tapaus.

Boris Karloff oli jättänyt leikin kesken edellisen osan jälkeen, koska hän koki, ettei sarjalla voi olla enää mitään uutta annettavaa hirviön osalta, joten hänen kenkiinsä astui Ihmissutena nähty Lon Chaney Jr.. Ensin katselin Chaneyn olleen varsin samannäköinen hirviö kuin Karloff, mutta sitten käsitinkin, että hänen koko naamansa olikin naamion peitossa siinä missä Karloffin naamio alkoi kunnolla vasta otsasta. Ihan riittävän hyvin Chaney naamionsa avulla roolistaan suoriutuikin, vaikka olinkin näkevinäni erilaista askellusta Karloffiin verrattuna, ja vaikka naamion reuna kävikin hyvin selväksi ilman kovin tarkkaakaan katsomista. Bela Lugosi oli niin ikään jälleen mies paikallaan ja esittikin Ygoria edelleen kovin mieleenpainuvasti ja vastasikin elokuvan parhaasta roolisuorituksesta. Hauska juttu, että edellisistä osista tuttuja näyttelijöitä (kuten Michael Mark) oli tässä elokuvassa uudessa roolissa. Mukana menossa: Ralph Bellamy ja Evelyn Ankers (molemmat Ihmissudesta).

Pisteitä: 3,5/5

Seuraavana arvosteluvuorossa: Frankenstein Meets the Wolf Man

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti