maanantai 4. heinäkuuta 2011

Sodankylän satoa: Tell Me Who You Are

Alkuperäinen nimi: Min Ye
Ohjaus: Souleymane Cissé
Käsikirjoitus: Souleymane Cissé
Pääosissa: Sokona Gakou, Assane Kouyate, Badra Alou Sissoko
Valmistusmaa: Mali, Ranska
Ilmestymisvuosi: 2009
Kesto: 135 min


Mimi (Sokona Gatou) elää polygamisessa liitossa, jossa hänen miehellään Issalla (Assane Kouyate) on toinenkin vaimo. Eräänä päivänä ollessaan työmatkalla Mimi puhuu puhelimessa salatun rakastajansa, kalakauppias Abban (Badra Alou Sissoko) kanssa, kun tämä on käymässä tuomassa kalaa heille ja Issa tulee kotiin. Kun sitten Abba on käymässä Mimin luona silloin, kun Issan pitäisi olla varattuna muualla, mutta pamahtaakin kesken kaiken kotiin, alkaa hurja avioeroprosessi, johon ottavat osaa myös Issan sukulaiset...
Souleymane Cissé sai luvan olla Elokuvajuhlien ainoa ohjaaja, jolta kävin katsomassa kaksi elokuvaa ja tämä ensimmäinen oli niistä selvästi parempi. Aiemminhan olen Cisséltä nähnyt Yeelenin, joka sekin olisi ollut festivaaleilla tarjolla, mutta ihan yhtä paljon Tell Me Who You Are ei napannut, vaan homma jäi hieman keskinkertaiseksi.

Yeeleniä katsoessani toivoin siltä realismia, jotta saisin kurkistaa malilaiseen elämäntyyliin, enkä sitä saanut, mutta nyt sitä totisesti oli tarjolla, mistä olin tyytyväinen. Polygamia voi olla näin länsimaalaiselle jonkinasteinen tabu, mutta kiinnostuneena otin sen tiedon vastaan, että Malissa niitä harrastetaan ilmeisesti aika yleisesti. Myös muuta paikallista elämänmenoa seurasin uteliaana. Mielenkiintoista oli sekin, ettei naisen asema ole ihan niin kehno kuin ainakin allekirjoittaneella mielikuvat yleensä antavat ymmärtää. Tämä oli juuri sellainen elokuva, joka tuntuu kiinnostavalta kävi itse tarinassa miten tahansa ja Cissé onkin onnistunut kuvaamaan elokuvansa niin, että tämä kiinnostavuuden aste kävi mielessä jo heti elokuvan alkaessa. Elokuvassa oli kyllä yksi sen kiinnostavuutta laimentava seikka: se oli ihan liian pitkä. Tarinassa alustetaan ensin Mimin ja ja Issan suhdetta, mutta sitten alkaa kolmiodraamailu ja avioeroprosessi, jotka kestävät sitten elokuvan loppuun asti ja tämä taistelu ja edestakaisin sompailu olisi hyvin voitu käydä loppuun lyhyemmässäkin ajassa. Minä nimittäin aloin kyllästyä siihen soutamiseen ja huopaamiseen elokuvan loppuhetkillä. Loppuratkaisu kyllä yllätti.

Elokuvan alustukseksi Cissé varoitti aiheen voivan satuttaa jotakuta, vaikka en kunnolla nähnytkään syytä tähän varoitukseen, vaikka epäily varoituksen syystä olikin. Luulen nimittäin Cissén tarkoittaneen varoituksellaan polygamisia suhteita ja sitä, miten naisella ei ole oikeutta useampaan mieheen, mutta varoitus oli mielestäni vähän turha, kun "täällä" on jo totuttu näkemään jo vähän kaikenlaista. Lisäksi tässä tapauksessa sympatiani oli täysin Issan puolella, sillä solmittu liitto on solmittu liitto, vaikka olisikin polygaminen sellainen ja liiton ulkopuolisen henkilön kanssa vehtailu on vääri oli kyseessä sitten mies tai nainen.

Sokona Gatou oli kyllä aivan mahtava Miminä ja Gatou oli uskottava joka käänteessä, vaikka hänen tunteensa kävivätkin aikamoista vuoristorataa. Varsinkin suuttuneena Gatou oli välillä jopa pelottavankin uskottava. Issaa näytellyt Assane Kouyate ei ollut hänkään yhtään hassumpi, vaan veti hiukan hämillään ja murheissaan olevan miehen roolin oikeinkin mallikkaaksi. En sano, että Abbaa näytellyt Badra Alou Sissoko olisi ollut hänkään huono, mutta parasta hänessä silti oli hänen roolihahmonsa nimi. Vaikka Abba jatkuvasti taustalla olikin, niin olihan tämä silti Gatoun ja Kouyaten elokuva.

Pisteitä: 2,5/5

Seuraavana arvosteluvuorossa: Heinäkuun kuudes

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti