lauantai 25. kesäkuuta 2011

Sodankylä 2011 - Päivät 4 ja 5 - Viimeinen puristus

Kutakuinkin kolme ja puoli tuntia nukkuneena oli aika tarttua siihen toiseen todella hektiseen päivään, mihin lähdin yllättävänkin virkein mielin. Aamulla yhdeksältä tuli Aki Kaurismäen uutuuselokuvan Le Havren liput myyntiin, mutta minullahan ei ollut mitään mahdollisuuksia ehtiä siihen mennessä Sodankylään, kun heräsinkin vasta kymmenen korvilla. Niinpä olin jälleen kerran vasta varttia yli kaksitoista keskustassa ja vaikka olikin kohtalaisen kiire Lapinsuuhun, piti käydä vielä varmistamassa koululta, josko niitä lippuja siihen elokuvaan vielä olisikin, mutta ei tietenkään ollut. Sitten vain kipin kapin Lapinsuuhun katsomaan elokuvaa ja kun se oli ohi, niin lähdin takaisin koululle ostamaan lippua johonkin toiseen samaan aikaan Le Havren kanssa tulleeseen elokuvaan. Vaikka oli noin puoli tuntia aikaa Le Havren alkuun, niin jono Isoon Telttaan oli jo melkoinen. Kävin hakemassa lipun Pieneen Telttaan, jossa näytettiin venäläistä elokuvaa ja toivoin vain, että tällä kertaa tekstitykset pelaisivat oikeilla kielillä (pelasi ne). Kun sitten tulin takaisin pihalle, niin huomasinkin, että portaiden vieressä oli uusi lipunmyyntipiste, jossa myytiin lippuja äkkiseltään päätettyyn Le Havren uusintaesitykseen, joka olisi edessä sitten yöllä. Minulla oli kyllä lippu toiseen elokuvaan jo sille ajankohdalle, mutta enhän minä voinut olla ostamatta sitten lippua Le Havreen. Tähän pikaisesti syntyneeseen päätökseen vaikutti se, että sen toisen elokuvan oli ohjannut Martin Scorsese, jolta olin jo yhden elokuvan nähnyt festivaaleilla. Myöhemmin ostin katalogin ja huomasin päätökseni olleen sen toisen elokuvan hylkäämiseen täysin oikea, sillä tuosta katalogista luin, että sekin elokuva olikin ollut jonkin sortin bändidokumentti ja enköhän minä niitäkin ollut nähnyt jo tarpeeksi näillä kekkereillä (Bird on a Wire).

         
Jonotusta Isoon Telttaan. Tämä ei ollutkaan jonoa Le Havreen, kuten ensin muistin ja siksi jätin nämä tähän päivään, vaan johonkin muuhun, ehkä peräti jo torstain Metropolikseen. Varma en ole.

No, minulle tuli taas kerran hivenen nälkä parin elokuvan jälkeen ja koska en katsonut, että oli vielä Scanburger-aika, kävinkin käyttämässä koulun pihalla sijainnutta anniskelualuetta ihan väärin ja kävin ostamassa sieltä parit letut ja menin syömään niitä omassa rauhassa kädessäni juuri ostettu katalogi, josta sain kivasti lisätietoa muista elokuvista.

Pikkuteltan sisäänkäynti.
Pikkuteltta sisältä.
 Päivään ei sitten mahtunutkaan mitään muuta kovinkaan erikoista. Elokuvia katseltiin ja sitä rataa. Päivän aikana koettiin sekin ihme, että kävin katsomassa Souleymane Cisséltä kaksi elokuvaa, kun nyt kun olin jättänyt Scorsesen illan elokuvan väliin, niin koko Elokuvajuhlien aikana ei ollut toista ohjaajaa, jolta olisin käynyt katsomassa kaksi elokuvaa. Päivän aikana koettiin myös minun ainoa visiittini Pieneen Telttaan, johon sinnekin siis olin mennyt vain siksi, etten päässyt Isoon Telttaan katsomaan Le Havrea. Päivän anti oli pääosin positiivinen, vaikka yksi todella huono elokuva joukkoon mahtuikin, mutta sitä vastoin päivän aikana koettiin monia ihaniakin yllätyksiä, eikä se Le Havrekaan niin huono loppujen lopuksi ollut. Jälleen kerran piti olla aamuyöhön asti hillumassa, sillä tulihan puoli kolmelta espanjalainen elokuva, jollaisia en ollut festareilla vielä nähnyt espanjankielisyydestä nyt puhumattakaan, joten siihen asti oli pakko olla keskustassa ja kyllä kannatti.
Souleymane Cissé.
Olivier Babinet.
          Kamerani oli onneton ja tässä olivatkin ainoat vähänkään onnistuneet kuvat vieraista.
 
Sitten puoli kuudelta takaisin Luostolle ja itse mökillä olinkin joskus klo 6:20 ja koska piti syödä, käydä suihkussa ja vähän tiskaillakin ja koska kämppä piti luovuttaa puoleenpäivään mennessä, niin ajattelin, etten ehdi oikein nukkua lainkaan, joten en tehnytkään niin. Tiskaamisen lisäksi hivenen pistin paikkoja kuntoon, vaikken ollut pahasti sotkenutkaan, mutta en lähtenyt imuroimaan tai mitään, kun olin tilannut loppusiivouksen. Niinpä ajattelin, että kun unet jäi väliin, niin mitä jottei menisi sitten aamun ensimmäisellä bussilla jo takaisin Sodankylään ja niinpä vähän ennen yhdeksää jätin mökkini avaimet toimistolle ja suuntasin yhdeksän bussilla takaisin keskustaan. Yö ja seuraava aamu olivat muuten ainoat kerrat, kun kunnolla tuli vähän vettä minun ulkona ollessa.
 
Matka takaisin Rovaniemelle lähti vasta kuudelta, joten sitä ennen ehdin käydä katsomassa vielä muutamat elokuvat ja ensimmäiseksi elokuvaksi valikoitui The Invisible Eye, josta en tiennyt mitään etukäteen ja sainkin nähtäväkseni toisen espanjankielisen elokuvan heti perään, tällä kertaa Argentiinasta. Salissa oli vain vähän väkeä, joten saatoin mennä aika ylös kasseineni (minulla oli matkalaukku ja reppu), kun ihan viereen ei tullut ketään. Toinen ja kolmas näytös olivatkin sitten aika täynnä, joten menin jo hyvissä ajoin etupenkkiin, jossa laukkuni ei sitten lattialla ollutkaan kenenkään tiellä tai mitään, vaikka vihaankin etummaisia paikkoja yli kaiken, mutta kerrankos sitä. Toisen näytöksen aluksi joku oli jättänyt laukkunsa portaisiin ja Lapinsuun työntekijä oli vienyt sen parempaan talteen, ettei kukaan pimeässä kompastu siihen, joten itsekin olisin viimeisessä näytöksessä voinut viedä laukkuni johonkin ja kivuta vähän ylemmäksi, mutta en sitten jaksanut. Elokuvajuhlat sai minun osaltani päättää viime vuoden Cannes-voittajan Apichatpong Weerasethakulin Uncle Boonmee Who Can Recall His Past Lives, joka taisi olla vähän turhankin erikoista tavaraa päätöselokuvaksi, ottaen nyt huomioon, etten ollut nukkunut lainkaan ja vain nipistelytekniikalla sain pidettyä itseni hereillä koko elokuvan ajan. Olisi se ollut vähän noloa nukahtaa siinä viimeisessä näytöksessä.

Tämän jälkeen vielä kerran Scanburgeriin ja sitten kuudelta kohti Rovaniemeä ja sieltä pikku hiljaa kotia kohti H0elsingin kautta. Midnight Sun Film Festival oli ohi... tällä erää.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti