Yritin aamulla herätä jo puoli kahdeksalta, jotta
ehtisin yhdeksän festaribussiin, mutta herätyskellon soidessa tiesin,
ettei siitä tulisi mitään ja pistin kellon soimaan kymmeneksi. Näin
aamun ensimmäinen elokuva jäi näkemättä, vaikka olin siihen lipunkin
ostanut. Kymmeneltä kuitenkin piti viimeistään nousta ylös, että ehtisin
11:45 lähtevään bussiin ja että olisin klo 12:30 katsomassa Taksikuskia,
jota en tahtonut missata mistään hinnasta, sillä olinhan nähnyt sen
vain kerran aiemmin ja silloinkin joskus varhaisteininä. Näin pääsi
leffapäivä kivasti alkamaan. Elokuvan kuvaajan Michael Chapman
alustuksen aikana tajusinkin, ettei se edellisiltainen Tony Palmerin
alustus leffalleen ollut mikään poikkeus, vaan ihan normaalia
Sodankylässä, ja että tulisin näkemään vielä useita alustuksia
Elokuvajuhlien aikaan. Edelleen menköön ensikertalaisuuden piikkiin.
Nämä alustukset sekä mahdolliset elokuvan jälkeiset kommentit - silloin
kun ehdin elokuvan jälkeen mitään jäädä kuuntelemaan - olivat minulle
kullanarvoisia, sillä aamukeskustelut alkoivat jo yhdeksältä, joten
minulla ei olisi juuri mahdollisuuksia ehtiä niihin, eikä festaribussien
aikatauluissakaan huomioitu niitä.
Elokuvan jälkeen sain tietää, että Koululla esitettäisiin myöhemmin iltapäivällä "yllätysensi-ilta", mutta koska olin ostanut lipun jo toiseen näytökseen, en viitsinyt jättää sitä käyttämättä moisen yllätyksen takia. Se ei kuitenkaan olisi ollut The Iron Lady, jonka ei tietääkseni pitäisi olla vielä ihan valmiskaan, mutta en voi kieltää, ettenkö olisi ajatuksella leikitellyt. Itse asiassa epäilin kyseessä olleen jokin edellisiltana näkemäni Tony Palmerin uutuus, sillä hän mystisesti Bird on a Wire -näytöksen alustuksessa puhui muistaakseni jotain seuraavan päivän puheestaan tai seuraavana päivänä näkemisestä ja se olisi hyvin voinut olla sitten tätä elokuvaa ennen. Jälkeenpäin kyselin sitten asiaa ja kuulemma oli dokumentti, joten se voisi sopiakin Palmeriin, vaikka mitään uutta häneltä ei IMDB:n mukaan olekaan tullut viime vuosina. Jos joku tietää paremmin, niin saa kertoa toki minullekin. Vielä olen siis epätietoinen kyseisen elokuvan nimestä.
Alun perin olin ajatellut ostaa jotain sapuskaa kaupasta ja syödä
jossain rauhassa illemmalla, mutta sitten Sodankylän keskustassa olikin
Scanburger ja tulikin käytyä siellä päivittäin syömässä yksi
juustohampurilainen (olipas iso!) maidon kera. Yleensä kuitenkin tein
niin, että aamulla yritin syödä kunnolla mökillä niin, että riittäisi
aika pitkään, mutta alkuillasta sitten piti käydä se juustohamppari
vetäisemässä naamaan, mutta sillä kestittiinkin sitten loppuilta.
Torstaina en muuta syönyt sitten Sodankylän keskustassa, mutta
perjantaina ja lauantaina kyllä. Hyvää oli juustohamppari ja varmaan
muodostuu kantapaikakseni jatkossakin, jos Sodankylään jälleen eksyn,
eikä oma majoitus ole keskustan liepeillä.
Mitä tulee sitten päivän leffatarjontaan, niin katsottua tuli viisi leffaa ja mukaan mahtui niin kotimaisia uutuuksia kuin aivoja rasittamatonta valtavirtaviihdettäkin takavuosilta, mutta myös raikasta komediaa. Esimerkkinä mainittakoon vaikkapa Takaa-ajettu, joka näytettiin tekijävieras Michael Chapmanin vuoksi, ja joka edusti juuri sitä valtavirtaa viihteellisimmillään, mikä oli syy mennä katsomaan se, koska se tarjosi oivaa vastapainoa useimmille muille festivaalien aikana katsomilleni elokuville. Tiesin, että seuraavista kahdesta päivästä tulisi todella hektiset, joten kun yöllä ei tullut mitään todella mielenkiintoista katseltavaa, päätin jättää torstain elokuvista nauttimisen lyhyeen ja lähdin yöllä jo puoli kahden bussilla takaisin mökille. Tämä päätös oli hyvin karvas, sillä verrattuna edelliseen iltaan minua ei edes väsyttänyt ja hyvin olisin jaksanut vielä leffan ja pari ja painua sillä viiden bussilla sitten Luostolle (näiden kahden bussin välissä ei tullut yhtään bussia). Mieli olisi tehnyt kovasti. Sitten syötyäni ja suihkussa käytyäni kello oli jo puolen neljän luokkaa ja edessä olikin noin kuuden ja puolen tunnin unet ennen todella hektisiä loppupäiviä, mutta niistä lisää seuraavissa posteissa.
Missatut näytökset: Illusionisti (olisin tosissaan halunnut nähdä tämän ja lippukin oli jo valmiina, mutta kun tuli niin aikaisin, niin ei mitään mahdollisuuksia).
Bonus: Illalla minulle selvisi, kuinka merkityksellisiä tekijävieraat oikeasti ovatkaan. Festivaaleilla piti esittää eräskin elokuva, jota ei sitten esitettykään, kun tekijävieras oli joutunut perumaan tulonsa. On se tarkkaa.
Elokuvan jälkeen sain tietää, että Koululla esitettäisiin myöhemmin iltapäivällä "yllätysensi-ilta", mutta koska olin ostanut lipun jo toiseen näytökseen, en viitsinyt jättää sitä käyttämättä moisen yllätyksen takia. Se ei kuitenkaan olisi ollut The Iron Lady, jonka ei tietääkseni pitäisi olla vielä ihan valmiskaan, mutta en voi kieltää, ettenkö olisi ajatuksella leikitellyt. Itse asiassa epäilin kyseessä olleen jokin edellisiltana näkemäni Tony Palmerin uutuus, sillä hän mystisesti Bird on a Wire -näytöksen alustuksessa puhui muistaakseni jotain seuraavan päivän puheestaan tai seuraavana päivänä näkemisestä ja se olisi hyvin voinut olla sitten tätä elokuvaa ennen. Jälkeenpäin kyselin sitten asiaa ja kuulemma oli dokumentti, joten se voisi sopiakin Palmeriin, vaikka mitään uutta häneltä ei IMDB:n mukaan olekaan tullut viime vuosina. Jos joku tietää paremmin, niin saa kertoa toki minullekin. Vielä olen siis epätietoinen kyseisen elokuvan nimestä.
 |
| Anniskelualue koulun alueella |
 |
| Taideteltta eli teltassa oli taidenäyttely elokuvateemalla |
Mitä tulee sitten päivän leffatarjontaan, niin katsottua tuli viisi leffaa ja mukaan mahtui niin kotimaisia uutuuksia kuin aivoja rasittamatonta valtavirtaviihdettäkin takavuosilta, mutta myös raikasta komediaa. Esimerkkinä mainittakoon vaikkapa Takaa-ajettu, joka näytettiin tekijävieras Michael Chapmanin vuoksi, ja joka edusti juuri sitä valtavirtaa viihteellisimmillään, mikä oli syy mennä katsomaan se, koska se tarjosi oivaa vastapainoa useimmille muille festivaalien aikana katsomilleni elokuville. Tiesin, että seuraavista kahdesta päivästä tulisi todella hektiset, joten kun yöllä ei tullut mitään todella mielenkiintoista katseltavaa, päätin jättää torstain elokuvista nauttimisen lyhyeen ja lähdin yöllä jo puoli kahden bussilla takaisin mökille. Tämä päätös oli hyvin karvas, sillä verrattuna edelliseen iltaan minua ei edes väsyttänyt ja hyvin olisin jaksanut vielä leffan ja pari ja painua sillä viiden bussilla sitten Luostolle (näiden kahden bussin välissä ei tullut yhtään bussia). Mieli olisi tehnyt kovasti. Sitten syötyäni ja suihkussa käytyäni kello oli jo puolen neljän luokkaa ja edessä olikin noin kuuden ja puolen tunnin unet ennen todella hektisiä loppupäiviä, mutta niistä lisää seuraavissa posteissa.
Missatut näytökset: Illusionisti (olisin tosissaan halunnut nähdä tämän ja lippukin oli jo valmiina, mutta kun tuli niin aikaisin, niin ei mitään mahdollisuuksia).
Bonus: Illalla minulle selvisi, kuinka merkityksellisiä tekijävieraat oikeasti ovatkaan. Festivaaleilla piti esittää eräskin elokuva, jota ei sitten esitettykään, kun tekijävieras oli joutunut perumaan tulonsa. On se tarkkaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti