keskiviikko 18. toukokuuta 2011

Project 1001, osa 175/1001: Zabriskie Point

Alkuperäinen nimi: Zabriskie Point
Ohjaus: Michaelangelo Antonioni
Käsikirjoitus: Michaelangelo Antonioni
Pääosissa: Mark Frechette, Daria Halprin, Rod Taylor
Valmistusmaa: Yhdysvallat
Ilmestymisvuosi: 1970
Kesto: 110 min


 - Occupation?
- Associate professor of history.
- That's too long. I'll just put down clerk.
 
1960-luvulla yliopisto-opiskelijoiden mielenosoitukset ovat voimissaan Los Angelesissa ja opiskelijoiden anarkistipiireissä liikkuu myös Mark (Mark Frechette). Poliisit taltuttavat mielenosoittajia väkivaltaisin keinoin ja pistävät heitä vankilaan aivan mielivaltaisin perustein ja tähän eivät opiskelijat suostu. Niinpä opiskelijat aseistautuvat ja tulevat ampuneeksi yhden poliisin, mistä epäillään Markia, joka kyllä aikoi ampua, mutta ei ehtinyt. Samaan aikaan toisaalla Daria (Daria Halprin) on hankkiutunut suuren rakennusfirman sihteeriksi, mutta lähtee erääseen kokoukseen omalla autollaan ja jossain vaiheessa Mark ja Daria sitten kohtaavat...

Tämä elokuva sai luvan päättää "vuoden 2010" 1001-putken (tämänkertainen putki oli tarkoitus suorittaa jo viime vuonna, mutta se vähän venyi), kun varsinaisesti päätöselokuvaksi tarkoitettu There Will Be Blood tuli katsottua jo viime vuoden puolella kaverin pyynnöstä ja sitten taas toisena vaihtoehtona ollutta Äiti ja huora -elokuvaa ei löytynyt kelvollisena dvd-julkaisuna. Ei sillä, ettenkö  tulisi katsomaan 1001-elokuvia jatkossakin ja itse asiassa niiden katsominen jatkuu melko vuolaana jatkossakin tai viimeistään elokuussa, mutta jokusen ehtinen katsoa vielä näin toukokuun puolellakin. Putken päättämisen olisi voinut toki päättää paremmallakin elokuvalla, sillä pienistä valopilkuista huolimatta Zabriskie Point oli melko tylsä tapaus.

Elokuvan voisi melkein jakaa kahteen osaan eli näihin opiskelijamellakoihin Los Angelesissa ja sitten sinne autiomaamaisemiin. Tässä ensimmäisessä puoliskossa nähdään, kuinka opiskelijat puhuvat radikalismista ja suunnittelevatkin vähän kapinaan nousemista ja lopulta tarttuvat jopa aseisiin. Elokuvan ohjaaja ja käsikirjoitttaja Michaelangelo Antonioni ei ollut kuin nimenä tuttu (kiitos Room 666 -dokumentin), mutta tästä alkupuoliskosta tuli oikein hyvin selville se, että Antonionin mielipiteet ovat olleet hyvin lähellä näidä opiskelijoiden mielipiteitä. Poliisit nähdään suurena saatanana ja sivistymättöminä typeryksinä, kun taas opiskelijat ovat osa järjestelmää, jonka pitäisi muuttaa Yhdysvallat jotenkin paremmaksi paikasta. Tätä näkemystä vain korostaa useimmat LA-kohtaukset, joissa Antonioni selvästi kritisoi amerikkalaista kulutusyhteiskuntaa näyttämällä tapahtumien taustalla tai rinnakkain amerikkalaisten suuryritysten logoja ja mainoksia ja kyllä minä sen myönnän: katse oikein harhautui aina näihin mainoskuviin tai logoihin ihan niin kuin Antonioni oli selvästi halunnutkin tapahtuvan. Se, paransiko nämä huomiot lainkaan elokuvan parissa viihtymistä, onkin sitten kokonaan toinen juttu. Niin ja kuulemma elokuvan piti loppua taivaalle kirjoitettuun "Fuck you, America" -tekstiin, mutta tuottajat eivät hyväksyneet sitä. Tarinan osalta tässä alkupuoliskossa seurattiin siis Markia opiskelijamellakoissa ja vähän muuallakin, kunnes hän joutuu ainakin osittain väärin perustein pakenemaan, mikä johtaa hänet lopulta aavikolle. Toki Dariaakin nähdään tällä puoliskolla, mutta selvästi vähemmän.

Toisen puoliskon täyttää sitten elokuvan aavikko-osuus, kun Mark kiusaa ensin omalla tavallaan aavikolla ajavaa Dariaa, kunnes he päätyvät yhteen ja ajavat kohti isoa Death Valleyssa sijaitsevaa Zabriskie Pointia, jossa he tutustuvat ja viettävät sitten aikaa monin tavoin. Tämä paikka toimi elokuvan mielenkiintoisimpana osana, sillä jotenkin minusta oli kiva seurata toisilleen tuntemattomien Darian ja Markin dialogia ja tekemisiä. Kuitenkin minulle tuli sellainen tunne, että elokuvan kaunein hetki olisi koettu heidän rakastelukohtauksessa, sillä Antonionista välittyi sellainen kuva, että hän osaisi halutessaan luomaan kauniitakin otoksia ja tämä rakastelukohtaus olisi voinutkin olla hieno otos. Sen sijaan sekin kohtaus pilattiin näyttämällä ikään kuin montaasina monet niistä pareista/ryhmistä, jotka ovat tulleet Zabriskie Pointiin panemaan eri aikoina. Ei hyvä ratkaisu ja pudotti kyllä fiiliksiä aika tehokkaasti. Darian ja Markin tarina ei ollut mikään vuosisadan rakkaustarina, vaan Zabriskie Pointin jälkeen he lähtevät omille teilleen ja mielestäni elokuvan olisi voinut hyvin päättää tähän, mutta sen sijaan elokuvaa jatkettiin vielä niin, että nähtiin niin Markin kohtalo, josta pidin, kuin myös Darian matkan jatkuminen kokouspaikalle. Itse asiassa siinä missä alkupuolisko mentiin pitkälti Markin seurassa, niin lopussa oltiin lähes yksinomaan Darian matkassa. Elokuva sitten päätettiinkin niin näyttävästi, mutta samalla pitkittäen loppua ihan turhaan, että jos Antonionin kulutusyhteiskunnan kritisointi ei käynyt ilmi vielä alkupuoliskosta, niin viimeistään tässä vaiheessa.

Elokuvan kärkinäyttelijät olivat ilmeisesti amatöörejä, eikä heitä kovin monessa elokuvassa nähtykään tämän jälkeen, mutta vaikka varsinkin kohtausten alussa heillä olikin pieniä käyntiinpääsemisvaikeuksia, niin kokonaisuudessaan he hoitivat homman kotiin ihan siedettävästi, mutta mistään ammattimaisesta roolityöskentelystä ei voinut tosiaankaan puhua. Jos elokuvaa olisi tehty kalliimmalla budjetilla, niin heidän amatöörimäisyytensä olisikin saattanut tulla esille enemmän, mutta tällaisessa "pikkufilmissä" kokemattomuus ei juuri haitannut. Mukana menossa: Rod Taylor (Linnut, Kunniattomat paskiaiset) sekä Harrison Ford, jota en kuitenkaan bongannut, vaan hän näkyy vain vilaukselta hyvin nopeasti (hänen kohtauksensa kuulemma leikattiin pois).

Pisteitä: 2/5

Seuraavana arvosteluvuorossa: Source Code

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti