Alkuperäinen nimi: Saw III
Ohjaus: Darren Lynn Bousman
Käsikirjoitus: Leigh Whannell
Pääosissa: Tobin Bell, Shawnee Smith, Angus Macfadyen
Valmistusmaa: Yhdysvallat, Kanada
Ilmestymisvuosi: 2006
Kesto: 109 min
- What do you want?
- I wanna play a game.
Jigsaw (Tobin Bell) on kuolemaisillaan, joten hänen apurinsa Amanda
(Shawnee Smith) sieppaa sairaalasta lääkäri Lynn Denlonin (Bahar
Soomekh). Samaan aikaan käynnistyy toisaalla Jigsaw'n peli, jossa
poikansa tappajalle kostoa janoavan Jeffin (Angus Macfadyen) pitää
selvittää hyvin tuskallinen esterata. Jigsaw kertoo, että hänet on
pidettävä hengissä, kunnes Jeff on päässyt radan loppuun tai peli on
menetetty...
Nyt päästään viimein niihin Saw-elokuviin, joita en ole nähnyt
aiemmin kuin kertaalleen, joten siksikin muistikuvat näistä lopuista on
selvästi vähäisemmät kuin kahdesta ensimmäisestä osasta. Valitettavasti
ainakaan tämän osan kohdalla sillä muistamisella tai
muistamattomuudella ei ollut juurikaan väliä, sillä ei Saw III iskenyt ihan yhtä lujaa kuin kaksi ensimmäistä, vaikka kyllä tämänkin parissa jossain määrin ainakin viihtyi.
Tarina alkaa etsivä Kerryn (Dina Meyer) saapuessa rikospaikalle,
jonka tekijäksi muut kuin hän itse epäilevät Jigsawia, mutta koska Kerry
ei nähnyt juurikaan pelastumismahdollisuutta, minkä Jigsaw on aina
suonut, Kerry ei usko kyseessä olleen Jigsaw itse. Myöhemmin sitten
Kerry kuolee kyseisen murhaajan eli Amandan kynsissä. Jotenkin en nähnyt
mitään syytä, miksi tämän alkuosan piti olla mukana elokuvassa, kun ei
Kerryllä ja hänen kuolemallaan ole mitään tekemistä varsinaisen elokuvan
kanssa, mitä nyt saatiin hänet pois kuvioista. Tämän Amandan
armottomuuden olisi voinut näyttää jotenkin muutenkin. Ansat olivat
kyllä ihan kivoja, mutta tunnelmaa tosiaan latisti vähän se tieto, ettei
niistä voinutkaan selvitä hengissä. Tylsää! Varsinainen tarina sinänsä
oli ihan kivaa katseltavaa, vaikka Jeffin kohtaamat ansat viimeistä
lukuun ottamatta eivät juuri tehneetkään vaikutusta, mutta silloinkaan
Jeff ei ollut itse pulassa, mikä oli vähän plääh. Jigsaw'n
hoitokohtaukset oli sinänsä ihan mukavia (varsinkin se päänavaus), mutta
jotenkin Amandasta tuli vain mieleen joku säälittävä angstiteini, mikä
vähän, mutta ei tarpeeksi, latisti niitä kohtauksia. Totta kai käsitin
Jeffin testaamisen tarkoituksen, mutta motiivit eivät nyt ihan parhaiten
maistuneet. En muistanut Jeffin ja Kerryn keskinäisen suhteen
olemassaoloa, mutta aavistin sen oikein jos en nyt varsinaisesti hyvissä
ajoin, niin ainakin ennen kuin se katsojille paljastettiin. Sen sijaan
se toinen suuri yllätys ei tullut minulle yllätyksenä edes ensimmäisellä
katselukerralla, sillä jos ensimmäiset Saw-elokuvat mitään opettivat,
niin sen, että Jigsaw'n puheita täytyy kuunnella hyvin tarkkaan ja sen
minä totta totisesti teinkin ja osasinkin päätellä asioiden todellisen
tolan jo heti ensi-istumalta.
Näyttelijät eivät sinänsä herättäneet tunteita puoleen tai toiseen,
mitä nyt se Shawnee Smithin esittämä Amanda tosiaan oli aika ärsyttävä,
mutta toisaalta Smith esitti sitten ihan hyvin sitä ärsyttävää
angstiteiniä. Tobin Bell oli melkein koko elokuvan ajan sängyssä, minkä
johdosta hän ei päässyt kunnolla oikeuksiinsa, vaikka välillä takaumissa
Amandan kanssa juttelikin. Alun murhapaikkatutkimuksissa muuten nähdään
eräs myöhemmissä Saw-elokuvissa enemmän näkyvä henkilö.
Pisteitä: 3/5
PS. Rupesin eilen miettimään näitä tulevia Saw-elokuvia, mutta vain
kahden elokuvan tapahtumista allekirjoittaneella on edes jonkinasteisia
muistikuvia. Sinänsä ärsyttävää, mutta sinänsä myöskin tervetullutta,
vaikka kyseisen "muistikatkos-elokuvan" startatessa asiat varmaan
palautunevatkin mieliini. No, eiköhän se tässä lähipäivinä selviä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti