maanantai 11. lokakuuta 2010

Haudattu

Alkuperäinen nimi: Buried
Ohjaus: Rodrigo Cortés
Käsikirjoitus: Chris Sparling
Pääosissa: Ryan Reynolds, José Luis García Pérez, Robert Paterson
Valmistusmaa: Espanja
Ilmestymisvuosi: 2010

Kesto: 94 min

- Five million money!
 
Paul Conroy (Ryan Reynolds) on rekkakuski, jonka tiimi on joutunut Irakissa väijytykseen ja Paul kolkataan. Herätessään hän huomaa olevansa haudattuna arkkuun lähestulkoon vain Zippo, kännykkä ja valosauvoja seuranaan. Paul saa kännykän toimimaan ja alkaa armoton taistelu aikaa vastaan, sillä hänen vangitsijakseen paljastuu mies, joka pitää Paulia amerikkalaisuutensa vuoksi sotilaana, minkä vuoksi hän haluaa Paulista viiden miljoonan dollarin lunnaat tai muuten Paul kuolee, hapenpuutteeseen tai johonkin muuhun...

Olin viikonloppuna pääkaupunkiseudulle, jossa tarkoituksena oli käydä katsomassa jompi kumpi niistä kiinnostavista elokuvista (Enter the Void tai Mr. Nobody), joiden en usko tulevan Poriin normaaliin levitykseen eli saisin odottaa elokuvien tuloa mahdollisesti Kinokellariin joskus ensi vuonna tai sitten ei ollenkaan. Kuitenkin kun kerrankin minulla oli leffaseuraa, niin hänen aikatauluilleen eivät sopineet kummankaan noista elokuvien esitysajat (vaikka arvelinkin hänen voivan tykätä nimenomaan Mr. Nobodysta) joten kävimmekin katsomassa sitten tämän elokuvan, vaikka olin suunnitellut käyväni katsomassa tämän vasta täällä Porissa, kun tämä sentään täällä pyörii. No, Haudattu oli ihan hyvä elokuva, vaikka eräästä seikasta johtuen se paras terä jäi uupumaan (siitä enemmän alla spoilerivaaralla varustettuna).

Elokuva tapahtui kokonaan melko pienessä arkussa, mikä tuntui jotenkin virkistävältä idealta, sillä moisista lähtökohdista ei ole helppoa saada kokonaista (hyvää) elokuvaa aikaiseksi, mutta kun sellainen on kuitenkin saatu ja vieläpä tännekin teatterilevitykseen, niin eihän se silloin ihan umpisurkea voi olla? Näillä eväin siis lähdin elokuvaa katsomaan ja kyllähän se toimi, vaikka hieman yllätyksekseni huomasin, että ei ihan niin hyvin kuin olin kuvitellut, vaikka itselläni onkin jonkinasteinen suljetun paikan kammo. Jos arkussa oli pimeää, valkokangas oli pimeänä (jolloin kuului vain ääniä), jos taas valo paloi sytkäristä tai kännykästä, niin katsojakin näki arkkua vain näiden valolähteiden kautta, mikä oli minusta ihan tervetullut asia noin niin kuin sopivan tunnelman kannalta. Paul kommunikoi ulkomaailmaan paikkaan jos toiseenkin kännykällään ja oli jokseenkin mielenkiintoista seurata Paulin reaktioita näiden puheluiden aikana ja niiden jälkeen, sillä tällöin tuli miettineeksi sitä, mitä itse tekisi kunkinlaisen keskustelun jälkeen. Vaikka en täysin kyennytkään samaistumaan Pauliin tai pääsemään hänen päänsä sisälle, niin kokonaisuudessaan elokuva oli kuitenkin ihan jännittävää viihdettä kaikessa yksinkertaisuudessaankin, joskin yksi asia jäi erityisesti vähän harmittamaan.

Miksi elokuva-arvosteluissa, jotka pyrkivät olemaan paljastamatta elokuvien tapahtumia liikaa, aina pitää sanoa elokuvan lopun olevan yllätyksellinen, jos se on sitä ollut*. Näin ollen elokuvaa vielä katsomattomalle selviää lopun olevan yllätyksellinen ja loppujen lopuksi se ei sitten usein ole sitä, kun niitä mahdollisia loppuratkaisuja ei aina niin montaa tarjolla kuitenkaan, kun elokuvaa katsellessa palautuu tuo ”loppuylläri” mieliin ja tulee helposti pääteltyä elokuvan loppuratkaisu oikein. No, ilman tuota ”yllätyksellistä” loppuratkaisun kertomistakin arvostelun yhteydessä olisin saattanut aavistaa elokuvan lopun oikein, sillä elokuvahan ei ollut Hollywood-tuotantoa, joten olisin varmasti pohdiskellut erilaisilla loppuratkaisuilla muutenkin, sillä onhan siihen jo totuttu, että elokuvat eivät päätykään juuri niin kuin monesti Hollywood-elokuvissa. Nyt kuitenkin siis eräiden ”oikeiden” kriitikoiden arvostelussa kerrottiin tästä ”yllättävästä” loppuratkaisusta, mikä sitäkin vähän ihmettelen, sillä eihän tällaisissa loppuratkaisuissa ole enää tätä nykyä mitään yllättävää. Totta kai siinä yritin monimutkaistaa juonirakennetta mielessäni ja saada aikaan vieläkin yllättävämmän loppuratkaisun, mutta tällaisenaan siis loppu ei ollut kovinkaan yllätyksellinen ainakaan allekirjoittaneelle. Onhan näitä nähty.

Ennen elokuvan alkamista osittain pakotettuna olin käynyt katsomassa elokuvan tietoja ja minulle oli selvinnyt elokuvassa olevan muitakin henkilöitä mukana kuin vain Ryan Reynoldsin esittämä Paul ja ehdin jo ajatella, että elokuvassa on mukana takaumia, mutta näin ei sitten ollutkaan, vaan niitä muita näyttelijöitä oli mukana vain kännykässä puhumassa (no, olihan mukana se yksi lyhyt videokin). Niinpä elokuva oli täysin Reynoldsin harteilla, mutta joudun valitettavasti sanomaan, ettei hän ihan paras rooliin ehkä ollut, sillä hän näytti jokseenkin tavalliselta toimintasankarilta, mikä etäännytti häntä katsojasta, joten samaistumaan en häneen kyennyt.

Pisteitä: 3,5/5

* Tämähän ei tietenkään ( :P ) päde minuun, sillä olen blogin alusta asti varoitellut spoilereista ja yleensä lukijani tietävätkin, että niitä saattaa täällä esiintyä, vaikka varsinkin ”viime aikoina” olen pyrkinyt kirjoittamaan arvostelut ilman oleellisia paljastuksia (siinä aina onnistumatta), mutta minähän en olekaan ammattikriitikko, joiden nyt luulisi pystyvän kertomaan asiansa ilman suuria paljastuksia.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti