lauantai 23. lokakuuta 2010

Ei nimeä

Alkuperäinen nimi: Sin nombre
Ohjaus: Cary Fukunaga
Käsikirjoitus: Cary Fukunaga
Pääosissa: Edgar Flores, Paulina Gaitan, Kristian Ferrer
Valmistusmaa: Meksiko, Yhdysvallat
Ilmestymisvuosi: 2019
Kesto: 98 min
- Vihreä valo. Olet vainaa.
Sayra (Paulina Gaitan) lähtee Hondurasista sukulaistensa kanssa taivaltamaan kohti pohjoista, Etelä-Meksikoon Tapachulan kaupunkiin, jossa heidän on tarkoitus jatkaa junalla Yhdysvaltojen rajalle ja loikata laittomasti maahan. Tapachulassa pesäänsä pitää kuitenkin väkivaltainen jengi, johon nuoret värvätään puolipakolla mukaansa ja tuohon jengiin tutustuttaa El Casperiksi (Edgar Flores) kutsuttu mies nuoren teinipojan Smileyn (Kristian Ferrer). Erinäisten tapahtumien kautta El Casper ja Smiley lähtevät johtajansa Lil' Magon mukana keikalle junaan, jossa Sayrakin matkustaa, ja tuolla keikalla tapahtuu jotain, mikä saattaa El Casperin todelliseen hengenvaaraan...

Lostin kuudes kausi on nyt katsottu, joten pikku hiljaa voidaan palata taas normaaliin päiväjärjestykseen, mitä kirjoitusaktiivisuuteen tulee, mutta koska minulla on vielä osa ekstroista katsomatta, saatte odottaa sen arviota huomiseen asti. Sen sijaan arvosteluvuoron sai tämä Kinokellarissa esitetty elokuva, joka samalla aloittaa leffaviikon/-viikot, sillä tässä lähiaikoina tulee mentyä katsomaan elokuva jos toinenkin ihan teatteriin asti. Tämän elokuvan aiheesta en tiennyt juuri mitään etukäteen, vaan (jälleen kerran) katselupäätöksen sai aikaan elokuvan espanjankielisyys (tai ei-englanninkielisyys), joten täysin avoimin mielin lähdin tätä katsomaan ja loppujen lopuksi Ei nimeä vakuutti ainakin jossakin määrin rankkuudellaan.

Asumme täällä lintukodossa, jossa ei juuri koskaan tapahdu juuri mitään vakavaa ja rauhassa voi (pääosin) kulkea kadulla pelkäämättä roistoja, joten hyppäys aivan toisenlaiseen kulttuuriin Meksikon eteläosiin ei käynyt kivuttomasti, mutta pian sitä kuitenkin huomasi seuraavansa tarinaa ihan kiinnostuneena. En tietenkään voi tietää, millaista se elämä siellä Keski-Amerikassa on, mutta ainakin elokuva oli onnistuttu kuvaamaan niin, että tapahtumat tuntuivat aidoilta (no, mukana käsikirjoitusvaiheessa oli auttamassa pari oikeaa jengiläistä), vaikka esimerkiksi tätä alun Smileyn potkimista en voinutkaan oikein hyväksyä, vaikka silläkin oli ilmiselvä tarkoituksensa. Elokuvassa oli paljon road trip -elokuvan (vai pitäisikö sanoa rail trip?) tunnuspiirteitä, mutta en minä tätä varsinaisena road/rail tripinä oikein pitänyt. Itse asiassa minulle tuli mieleeni blogini historian toisena arvostelemani elokuva Kultainen portti, sillä tässäkin ensin ollaan hyvä tovi "lähtöpisteessä", josta sitten siirrytään tekemään matkaa ja sitten elokuva päättyykin määränpäävaltioon pääsemiseen. Ei kuitenkaan pidä tämän hämätä, sillä Ei nimeä on huomattavasti monivivahteikkaampi ja rankempi kuvaus kuin edellä mainittu elokuva (sikäli kuin sen kovinkaan hyvin muistan) ja pääjuoneltaan mielenkiintoisempi tapaus. Elokuva sisälsi monia yllättäviä käänteitä, eikä siitä muodostunut lainkaan sellaista tarinaa kuin millaiseksi mielessäni olin elokuvan kuvitellut sen alkumetreillä. Joistakin yllätyksistä huolimatta sitten kun elokuvan juoni alkoi kokonaisuudessaan seljetä (tämä ei tapahtunut kovin nopeasti), tiesinkin jo, mitä elokuvan lopussa tulisi käymään ainakin parin henkilön kohdalla, mutta ei tämä oikein arvaaminen kuitenkaan vienyt elokuvan lopulta tehoa. Kokonaisuudessaan siis ihan hyvin tehty elokuva rankasta aiheesta.

Elokuvassa ei juuri ilon hetkiä koettu, vaan yleisfiilis kullakin hahmolla tuntui olevan jokseenkin negatiivinen, vaikka esimerkiksi Sayran matkakumppaneilla suuria toiveita olikin. Kuitenkaan yksikään hahmoista ei noussut toisen yläpuolelle tai erityisen vahvasti esiin. Kuitenkin näyttelijät olivat onnistuneet esittämään roolihahmonsa riittävän uskottavasti, vaikkakin juurikin Sayraa näytellyt Paulina Gaitan jäikin jotenkin yksipuoliseksi tapaukseksi, eikä ainakaan minulle välittyneet aina Sayran motiivit tekemiinsä päätöksiin.

Pisteitä: 4/5

PS. Tämä blogi on siirtynyt mainosvapaalle vyöhykkeelle ja niinpä enää ei blogissa näy Google-mainoksia tai mitään muitakaan mainoksia, joiden tuleminen blogiin ei ole ollut minun päätäntävallan alla. Näin toivon, että tämä on vielä entistäkin kivempi käyttää ja lukea. :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti