sunnuntai 12. syyskuuta 2010

Project 1001, osa 129/1001: Maltan haukka

Alkuperäinen nimi: The Maltese Falcon
Ohjaus: John Huston
Käsikirjoitus: John Huston
Pääosissa: Humphrey Bogart, Mary Astor, Peter Lorre
Valmistusmaa: Yhdysvallat
Ilmestymisvuosi: 1941
Kesto: 97 min

- Keep on riding me and they're gonna be picking iron out of your liver.
- The cheaper the crook, the gaudier the patter, eh?
 
Yksityisetsivätoimistoa pitävä Sam Spade (Humphrey Bogart) saa asiakkaakseen naisen (Mary Astor), joka sanoo nimekseen Wonderly, ja joka pyytää Spadea etsimään tämän sisaren, joka on langennut väkivaltaisen ja siten vaarallisen oloisen Thursbyn. Wonderlyn tarina vuotaa kuin seula, mutta siitä huolimatta Spaden kumppani Miles Archer (Jerome Cowan), jonka vaimon (Gladys George) kanssa Spadella on ollut säpinää, lähtee varjostamaan Thursbyä, mutta saa sillä matkalla surmansa ja myöhemmin myös Thursby löytyy surmattuna. Myöhemmin Spade saa asiakkaakseen oudohkon Joel Cairon (Peter Lorre), joka pyytää Spadea etsimään vuosikausia sitten kadonneen mustaksi päällystetyn kultaisen haukkapatsaan ja pian Spade oivaltaa, että haukkapatsaalla ja kumppaninsa surmalla on jokin yhteys...

Nyt täytyy tunnustaa eräs hyvin kummallinen asia. Olin nyt viimeisen parin viikon aikana tiedostanut tämän elokuvan olevan pian katseluvuorossa, mutta suhtautunut asiaan jotenkin kumman penseästi, mutta en tajua lainkaan että miksi. Juttu nimittäin on sellainen, että minulla ei ollut minkäänlaisia tietoja tästä elokuvasta, mikä tekee asiasta vielä nolomman. En tiennyt mitään tarinasta, päähenkilöistä (ostohetkellä ja sitä seuranneen tietokantaan viemisen aikana olen toki tiennyt, mutta unohtanut tyystin mielestäni), ohjaajasta tai ylipäätään mistään, mikä liittyi tähän elokuvaan. Mielessä kyllä kävi, että olinko ajatellut elokuvan ehkä voivan olla sotaelokuva (minusta "haukka" voisi hyvin viitata esimerkiksi sotalentäjiin) tai johtuiko tällainen harvinaislaatuinen penseys (jos tämä toistuisi usein, en näkisi mieltä kirjoittaa siitä) vain yksinkertaisesti siitä, että ilman 1001-projektia en olisi ottanut tätä koskaan käteeni vai olisiko syynä kenties näiden kahden asian yhdistyminen mielessäni? En tiedä, mutta en minä ainakaan ennen ole suhtautunut niihin elokuviin penseästi, jotka olen vain tämän projektin varjolla ostanut. No, mene ja tiedä. Elokuva kuitenkin oli ihan erilainen kuin olin kuvitellut ja itse asiassa tätyy sanoa, että Maltan haukka oli varsin mielenkiintoinen elokuva ja tuo elokuvaa kohtaan tuntemani penseys karisi jo ensimmäisen kohtauksen aikana pois (oikeasti).

Elokuva tuntuisi alkavan aika perinteisenä etsivätarinana, mutta hyvin elokuva kohoaa perusdekkareiden yläpuolelle ja tämä ei johtunut pelkästään tarinasta, vaan ennen kaikkea siitä, että elokuva oli hyvin nopeatempoinen, mistä minä kyllä pidin, vaikka nopeatempoisuudesta johtuen ajatukset eivät saanetkaan harhailla tai muuten menetti heti jotain. Elokuvan alussa mennään heti asiaan eli Wonderlyn visiittiin, eikä elokuva vähennä kierroksia tämänkään jälkeen, sillä elokuvassa ei turhia jaaritella, vaan jokainen kohtaus ja keskustelu tuntuu olevan jotenkin merkityksellinen (no, loppukohtausta ehkä olisi voitu vähän tiivistää) ja tilanteesta toiseen siirrytään kiitettävän nopeasti. Jopa niin nopeasti, että kävi mielessä, että onko haluttu säästää tuolloin(kin) kallisarvoista filmiä. Dialogi oli varsin hyvää ja varsinkin Spade oli kirjoitettu hyvin sujuvasanaiseksi, minkä vuoksi hänen repliikkinsä olivatkin paikoitellen jopa riemuikasta katseltavaa, mihin myös vaikutti Spaden melko rennonoloinen luonnekin. Mitä tulee itse tarinaan, niin sitä oli todella kiva seurata pitkälti siitä syystä, että elokuvassa mentiin niin syvälle valheiden verkkoon, jossa oikein kukaan ei tuntunut kertovan totuutta ihan kaikesta, minkä vuoksi oli kiva pohtia koko ajan, puhuuko joku henkilöistä nyt totta vai ei, joskin Spaden pokerin läpi oli helppo nähdä). Loppuratkaisu oli hyvä niin henkilöiden kuin haukkapatsaan osalta ja varsinkin jälkimmäisen olemus/kohtalo mikälie tuntui jotenkin summaavan hyvin koko elokuvan.

Humphrey Bogart, jolta näin juuri toisen elokuvan, ei tehnyt mielestäni mitenkään erityisen hyvää roolisuoritusta tässä elokuvassa, sillä periaatteessa Spadea olisi voinut mielestäni näytellä kuka tahansa ja siten Spaden viehätys johtuukin enemmänkin itse tavasta, jolla se on kirjoitettu, eikä niinkään tulkitsijasta. Yksi tuon ajan suosikkinäyttelijöistäni Peter Lorrekaan ei tällä kertaa tehnyt mitään erityisen mieleenpainuvaa roolia, mutta roolissaan kuitenkin perusvahva suoritus kuitenkin.

Pisteitä: 4/5

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti