Ohjaus: Kevin Bright, Michael Lembeck, Gary Halvorson, ym.
Käsikirjoitus: Wil Calhoun, David Crane, Marta Kauffman, ym.
Pääosissa: Jennifer Aniston, Courteney Cox, Lisa Kudrow, ym.
Valmistusmaa: Yhdysvallat
Ilmestymisvuosi: 2001
Jaksojen määrä: 24
- Wow, I haven't made this many cookies since the 8th grade!
- What was that, for a bake sale or something?
- No, just a Friday night.
Monica ja Chandler (Courteney Cox ja
Matthew Perry) ovat juuri menneet kihloihin ja frendit suunnittelevat
lähtevänsä juhlimaan kihlajaisia. Rachel (Jennifer Aniston) tuntee
itsensä surulliseksi, kun hänellä ei ole ketään ja juteltuaan hetken
Rossin (David Schwimmer) kanssa he suutelevat käytävässä juuri, kun
Monica avaa oven ja Monica suuttuu Rachelille, koska hänen mukaansa
Rachel yrittää pilata hänen juhlahetkensä. Phoebe (Lisa Kudrow) haluaa
soittaa tulevissa häissä, mutta Monica ja Chandler eivät ole järin
innostuneita asiasta. Joeylla (Matt LeBlanc) puolestaan on seuraavana
päivänä koe-esiintyminen, jossa hänen pitäisi näyttää 19-vuotiaalta.
Näin starttaa liikkeelle sarjan seitsemäs kausi.
Frendien seitsemäs kausi jatkaa
samalla tutulla kaavallla kuin aiemminkin, joten alla näkyvät pisteet on
helppo arvata jo ennen sinne asti pääsyä. Toisin sanoen jälleen oli
tarjolla tuttua ja turvallista komediaa, ja kun kyseessä oleva tuttu ja
turvallinen komedia on uponnut ennenkin lähes täysillä, niin sitä se
tekee kyllä edelleen. Niinpä jälleen on käsillä huippusarja, josta ei
edelleenkään hauskoja tilanteita puutu; minusta rupesi muuten tuntumaan,
että toistan jo vähän itseäni. Hih!
Nyt, kun Monica ja Chandler ovat
kihloissa, kauden focus on ehdottomasti heissä kahdessa ja heidän
tulevissa häissään, joiden järjestelyistä löytyy hupia vähän joka
lähtöön, kun pitäisi niin päättää kaaso ja ylipäätään häiden budjetti,
varata bändi ja vihkipappi, järjestellä istumapaikkoja, miettiä lahjoja
ja vihkivaloja ja vaikka mitä, mitä häihin nyt ylipäätään kuuluu.
Janicekin (Maggie Wheeler) nimittäin tulee kutsuneeksi itse itsensä
häihin. Häiden viedessä selvästi suurimman osan kauden pääaiheista ei
muille pitkäkestoisemmille aiheille jää enää kauheasti tilaa, mutta
kyllä sieltä joukosta jotain muutakin vielä löytyi. Rachel ylennetään ja
hän saa oman huoneen ja assistentin ja hän valitsee kahdesta
kandidaatista sen paremman näköisen, Tagin (Eddie Cahill), johon Rachel
sitten ihastuu. Joeyn hahmo puolestaan herätetään henkiin Päivien viemää
-sarjassa mitä absurdeimmalla tavalla (tosin ei kai mitenkään
erikoisesti saippuaooppera-asteikolla), mikä tietää Joeyn pääsemistä
takaisin sarjaan. Kausi tietenkin sitten huipentuu Monican ja Chandlerin
häihin, mutta hädin tuskin niitä on päästy viettämään, kun paljastuu
eräs suuri asia, joka käsitellään sitten enemmän seuraavalla kaudella.
Yksittäisten jaksojen sisällä kuitenkin
sattuu ja tapahtuu kaikenlaista kivaa. Monica saa tietää, että hänen
tavaralaatikoita on käytetty estämään vedentulo hänen vanhempiensa
asunnon autotallista toisin kuin Rossin ja tästä syystä heidän isänsä
(Elliott Gould) antaa Porchensa Monicalle. Chandler ja Rachel puolestaan
nauttivat juustokakuista, jotka kuuluvat oikeasti alakerran naapurille.
Ross opettaa pojalleen Benille (Cole Sprouse) hanukka-juhlasta ja
Rachel puolestaan Benille käytännönpiloja (mikä johtaa yhteen
hauskimmista jakson lopetuksista sarjassa). Rachelillä on myös
eroottinen romaani, josta Joey innostuu ivaamaan Rachelia. Joey saa myös
ehdokkuuden gaalapalkinnon saajaksi, mutta hävittyään sen hän haluaa
pitää palkinnon, jonka vastaanotti kollegansa puolesta. Rossin ja
Monican seksikäs serkku (Denise Richards) tulee niin ikään käymään ja se
saa yhden jos toisenkin vähän sekaisin. Rachel myös kertoo
lesbosuudelmastaan, mutta Phoebe ei usko tarinaan. Phoebe tutustuu
puolestaan mieheen, jonka ex-vaimoon Ross tutustuu ja pian Phoebe ja
Ross riitelevät deittiensä puolesta. Phoebe myös pitää Monican ja
Chandlerin luona salaisesti koiraa, mistä Chandler ei tykkää, koska hän
on omien sanojensa mukaan allerginen koirille. Ystävykset myöskin
viettävät monista syistä johtuen unetonta yötä, täyttävät kukin
vuorollaan kolmekymmentä vuotta ja tietenkin muistelevat vähän menneitä,
tällä kertaa liittyen Monican ja Chandlerin suhteeseen. Tuosta
koostejaksosta nousi oikeastaan ainoa napinan aihe, sillä ilmeisesti
Monican ja Chandlerin yhteisestä menneisyydestä ei löytynyt tarpeeksi
paljon mielenkiintoista (olen muuten eri mieltä), kun toinen puolisko
jaksosta käytettiin melkein kokonaan yhden aiemman jakson tapahtumien
kertaamiseen. Noin kokonaisuudessa tämänkin kauden parissa sai nauraa
siihen malliin, ettei juuri valittamisen aihetta löytynyt.
Kauden aikana nähdään ainakin tähän
kauteen asti kenties eniten kuuluisia vierastähtiä. Mukana nimittäin on
jo mainituksi tullut Denise Richards, mutta myös Winona Ryder, Kristin
Davis (joka on minulle aina Melrose Placen Brooke, ei yksi Sinkkuelämään
naisista), Susan Sarandon, Kathleen Turner sekä Gary Oldman. Kathleen
Turnerista pitää kyllä sanoa sen verran, että hän näytteli kyllä hyvin
miestä esittävää naista.
Pisteitä: 5/5
PS. Tämä Frendit-maraton lähti alunperin
kesäprojektina liikkeelle, mutta koska kesäprojektin aloitus venyi, niin
ei tullut kyseeseenkään, että olisin saanut tämän kesän aikana
valmiiksi. Nyt täytyy kuitenkin pistää tämän sarjan katsominen jäihin
ainakin lokakuun loppuun asti. Ei siksi, että olisin jotenkin
kyllästynyt tähän putkeen, ei, se ei ole Frendien kohdallla mahdollista.
Juttu on vaan niin, että Lostin viimeinen kausi (jota en ole
siis vielä nähnyt) julkaistaan dvd:llä 15.10. (kyllä, minulla on jo
ennakkovaraus siitä) ja olin suunnitellut katsovani aiemmat kaudet ennen
kuin tuo kausi tulee postista, joten siksi Frendit saavat nyt väistyä
tuon sarjan tieltä ja sen parissa jatketaan viimeistään marraskuussa.
Mitä tulee sitten elokuvien katseluun, niin se vähän riippuu siitä,
kuinka nopeassa tahdissa saan noita Lostin aiempia kausia katsottua
(katson Lostia kuitenkin vasta illan hämärtyessä), mutta jos katselen
elokuviakin, niin sitten pääasiassa kausien välissä. Elokuvateatterissa
tulee kyllä käytyä nyt alkavan Lost-maratonin aikanakin, joten ihan
kokonaan ei niidenkään katselu lopu, vaikka arvosteluja tuleekin vähän
harvempaan tahtiin seuraavan reilun kuukauden ajan.
PS2. Tajusin muuten tuossa, että olen
aika hyvin (suurpiirteisesti) aikatauluttanut katsomiseni lokakuun
loppuun asti, sillä Lostin jälkeen olisi tarkoitus katsoa eräs
elokuvasarja ennen sen viimeisen osan tulemista. Tämä näinkin tiukka
aikatauluttaminen on vähän pelottava ajatus, kun tähän mennessä en ole
kovin tiukasti kiinni pidettäviä aikatauluja juuri tehnyt.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti