Ohjaus: Steve Miner
Käsikirjoitus: Ethan Wiley
Pääosissa: William Katt, George Wendt, Kay Lenz
Valmistusmaa: Yhdysvallat
Ilmestymisvuosi: 1986
Kesto: 88 min
- It won Roger. It tricked me. I didn't think it could, but it did. It's going to trick you too, Roger. This house knows everything about you. Leave while you can!
- No!
Valkoisen paperin ongelmasta kärsivä
kirjailija Roger Cobbin (William Katt) täti (Susan French) tappaa
itsensä talossaan, jossa Roger on viettänyt lapsuuttaan, ja josta hänen
poikansa katosi vuosia sitten. Roger päättää kuitenkin olla myymättä
taloa ja muuttaa siihen itse saadakseen rauhatta kirjoittaa uutta
kirjaansa kokemuksistaan Vietnamissa. Kuitenkin rauhaa häiritsee
tunkeileva naapuri Harold (George Wendt), joka ei kehotuksista
huolimatta tajua pysyä poissa, mutta Harold ei ole Rogerin ainoa
huolenaihe, sillä myös itse talo näyttäisi yrittävän savustaa Rogeria
ulos tai peräti tappaa hänet...
Tämän kuun kuukauden WANHAksi valitsin
tämän elokuvan, koska tämä oli vahvasti myötävaikuttamassa tämän blogin
syntyyn, sillä omistin aikoinaan joku 150 sellaista elokuvaa, jotka olin
jo katsonut (katsomattomia elokuvia siihen aikaan taisi olla jotain
50-70) ja tämä oli niiden joukossa ja lisäksi tämä kuuluu niihin
elokuviin, jotka olen hankkinut sen jälkeen, kun enemmän tai vähemmän
säännöllisesti rupesin elokuvia hommailemaan. Kuitenkaan en muistanut
elokuvasta pätkän vertaa, vaikka luin todella huolella takakansitekstin,
enkä löytänyt elokuvasta mitään kommentteja miltään kirjoittamaltani
keskustelupalstalta, joten minulla ei ollut myöskään mitään käsitystä
siitä, mitä mieltä olin ollut elokuvasta. Tämä oli niin sietämätön
tilanne, että jossakin vaiheessa en enää kestänyt tilannetta, vaan
perustin sitten ennen pitkää tämän blogin. Siten Naapurissa kummittelee
saakin kunnian olla blogini 500. oikea arvostelu (eli aprillipäivän
arvostelua en laske mukaan). Tokihan merkkipaaluksi olisi voinut valita
jonkin oikeasti ns. merkittävän elokuvankin, mutta eipä ollut tämäkään
elokuva yhtään hassumpi tapaus valinnaksi.
Elokuva yhdistää kauhua ja komediaa,
mutta sitä oli hyvin vaikea mieltää varsinaiseksi kauhukomediaksi.
Enemmänkin kauhuelokuvaksi, johon on lisätty komediallisia aineksia.
Eihän kukaan kutsu Die Hardiakaan toimintakomediaksi, vaikka
mukaan on ympätty sellaista action-huumoria. Tämä ei siis ollut mitään
Scary Movie -tyylistä hassuttelua, vaan elokuva selvästi yritti samaan
aikaan olla kauhupitoinen ja hauska... ja siinä onnistuttiin ihan
kivasti. Nimittäin vaikka nämä hirviöt sinänsä taisivatkin edustaa sitä
humoristista puolta (Rogerin hullun tädin ohessa), niin silti elokuvassa
oli tietty jännitys koko ajan ilmassa, vaikka sinänsä elokuvan idea
olikin aika yksinkertainen. Kun Roger hiippaili siellä talossa
tutkiskellen outoja ääniä ja etenkin sitä komeroa, niin oikeasti
itseäkin jännitti tämän tästä. Ympärille kyhätty taustatarina Jimmyn
(Erik ja Mark Silver) katoamisesta sekin oli omiaan nostattamaan tätä
jännitystä, vaikka osa minusta toivoikin, ettei häntä olisi varsinaisen
tarinan sisällä kauheasti käsitelty, mutta... kaikkea ei voi saada.
Sitten selitys kaikkiin outoihin sattumuksiin oli jokseenkin naurettava
ja kun tämä paljastui ja alkoi lopputaistelu, niin silloin elokuva kyllä
meni selvästi komediallisempaan suuntaan. Elokuvan lopun suhteen
minulla sitten oli vähän ristiriitaiset fiilikset, kun toisaalta olin
tyytyväinen tapaan, jolla elokuva päättyi, mutta toisaalta olisi ollut
kiva nähdä, että Jimmy ei olisi sittenkään ollut Jimmy. Rogerin naapuri
Harold (George Wendt) oli aika ärsyttävä tapaus.
Elokuva kyllä vilisi henkilöitä pilvin
pimein, mutta oikeastaan elokuvassa oli vain yksi päähenkilö, William
Kattin esittämä Roger, joten sikälikin voin sanoa, että kaikki elokuvan
päähenkilöt suoriutuivat rooleistaan kauhuelokuvalle sopivalla
arvokkuudella, eikä siten Kattista juuri valittamista ollut. Elokuvassa
muuten nähdään yhtenä poliisinä Salaisten kansioiden Mr. X eli Steven Wililams, jota en kylläkään tunnistanut itse, vaan huomasin hänet IMDB:n näyttelijälistasta.
Pisteitä: 3/5
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti