torstai 12. elokuuta 2010

Kärpäsen paluu

Alkuperäinen nimi: Return of the Fly
Ohjaus: Edward Bernds
Käsikirjoitus: Edward Bernds
Pääosissa: Vincent Price, Brett Halsey, David Frankham
Valmistusmaa: Yhdysvallat
Ilmestymisvuosi: 1959

Kesto: 77 min
 

- I want you to work with us.
- I'll work with you. Not because I'm won over, or have any hope that you will succeed where André failed, but to protect you, if I can, from the deadly consequences of building this device.
 
Philippen (Brett Halsey) äiti on kuollut, jonka jälkeen hänelle tulee suuri tarve päästä jatkamaan isänsä työtä, johon Philippen ammatilliset kyvyt riittävät, mutta rahaa hänellä ei ole. Niinpä hän pyytää setäänsä Françoisin (Vincent Price) mukaansa tutkimustyön rahoitukseen, mutta kun tämä kieltäytyy, Philippe kiristää Françoisin osallistumaan uuden teleportaatiolaitteen kehitykseen. Philippe ei ole kuitenkaan ainoa laitteesta kiinnostunut, sillä sen perässä ovat myös hämärämiehet...

Kaikkea sitä näkeekin, kun vanhaksi elää. Tämä hyvin kliseinen sanonta sopii tämänhetkisiin tuntemuksiin hyvin, sillä nyt sain kokea jotain, mitä en ollut aiemmin kokenut: värillisen elokuvan jatko-osa oli tehty mustavalkoisena. Minulla oli tiistaina a) muita kiireitä (WoWin asennus) ja b) hyvin suuri väsymystila, etten jaksanut tätä katsoa kyseisenä iltana kuin vartin verran, joten jätin loput eilisiltaan. No, tämän taukopaikan kohdalla ajattelin jo elokuvan olevan melkein suora kopio ensimmäisestä osasta, mutta ihan näin ei onneksi ollutkaan, mutta toisaalta eipä tämä seikka tehnyt tästä elokuvasta yhtään sen parempaa elokuvaa kuin ensimmäisestäkään ja itse asiassa Kärpäsen paluu oli jopa hivenen huonompi kuin edeltäjänsä.

Tarina alkoi ensimmäisen osan kertauksella, joka kyllä hoidettiin ihan kiitettävän nopeasti ja tämän jälkeen seurattiin jonkin aikaa selvästi samoja polkuja kuin ensimmäisessä osassa. Sitten tulikin mukaan teollisuusvakoilujutut ja elokuva sai hivenen omaa ilmettäkin näkyviin, mutta se ei poistanut sitä tosiseikkaa, että tarina oli monin paikon tylsä, vaikka ensimmäistä osaa enemmän keskityttiinkin itse asiaan. Nämä kokeet olivat selvästi tylsempiä, sillä vaikka kyseessä ei olleetkaan samat koe-eläimet, niin näitä kokeita oli nähty jo ensimmäisessä osassa, joten juttu tuntui jotenkin vanhalta; myönnettävä myös on se, että laitteen käyttö ei näyttänyt kovinkaan häikäisevältä mustavalkoisena. Se, mikä minua erityisesti häiritsi oli tämä Kärpänen, jolla oli täsmälleen samat osat ruumiissaan kuin ensimmäisen osan Kärpäselläkin. Mielikuvituksetonta, sanoi Sivustakatsoja käsikirjoituksesta. Muutenkaan Kärpäsen tempaukset eivät oikein tehneet vaikutusta. Hänen pakenemisensa melkein tuntui kuin olisi katsonut Frankensteinia. Elokuvan lähestyessä loppuaan olinkin jo oikeastaan menettänyt kaiken mielenkiintoni elokuvan kannalta, varsinkin kun aavistin jo, ettei mitään suuria yllätyksiä enää nähtäisi, sillä jotenkin oli kaikesta nähdystä nähtävillä, että elokuvaan saataisiin vielä positiivisempi loppu kuin ensimmäiseen osaan.

Philippen näyttelijä (Brett Halsey) on selvästi parempi kuin ensimmäisessä osassa, mutta tämä johtuukin siitä, että nyt tuo näyttelijä on ainakin 15 vuotta vanhempi. Noin yleisesti ottaen näyttelijät kuitenkin ovat juuri niin hyviä, kuin mitä tällaiselta b-luokan (vai onko tämä jo c-luokkaa?) rainalta sopii odottamaan. Ei siis mitään järin hyviä roolisuorituksia, mutta eipä sitten taas ihan tolkuttoman huonojakaan.

Pisteitä: 2/5

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti