maanantai 30. elokuuta 2010

Bloginpitäjän vastaustunti & mahdolliset jatkot

Ennen kuin vastaan näihin tulleisiin kysymyksiin, niin kerrotaanpa pari hauskaa juttua viikonlopusta. Kuten sanoin edellisessä postissa, niin olin tosiaan viikonlopun poissa koneelta, mutta... olihan minulla halpiskännykkäni, jossa (aika onneton) Opera Mini -selain, jolla sitten piti muutaman kerran päivässä käydä vilkuilemassa, oliko niitä kysymyksiä tullut ja olihan niitä, mutta jotenkin höhlältä tuntuu olla niin malttamaton, ettei kehtaa olla poissa kuikuilemasta mahdollisia kysymyksiä, hih! Kiitos kysyneille kysymyksistä kuitenkin.

Niin ja siltä varalta, että jotkut vastaukset herättävät jatkokysymyksiä tai tulee jotain uusia kysymyksiä mieleen, niin tänne perään voi toki pistää tulemaan, niin vastailen niihin sitten tämän postin kommenteissa. :)

Aloitetaan vaikka seuraavilla ajankäyttöä koskevilla kysymyksillä:

Mietin toisinaan, miten sulla on tälle harrastukselle näin paljon aikaa? (tiinanen)

No siis, jos nyt ajatellaan, että iso osa elokuvista on suurin piirtein puolentoista tunnin mittaisia ja loppujen lopuksi harva elokuva menee yli kahden tunnin, joten eihän yksi leffa vie yleensä kuin maksimissaan pari tuntia, joten eihän se paljon ole, kun kuitenkin pääasiassa yhden leffan katson per ilta. Sitten yleensä sen arvostelun kirjoittaminen kestää about kolme varttia, minkä yleensä saa tehtyä töissä ruokatunnin aikana. Viikonloppuna toki pitää kotona kirjoitella ja kun siellä on keskittymisen kanssa joskus ongelmia (onhan mulla irkki aina samaan aikaan päällä), niin siinä yhdessä arvostelussa saattaa mennä kaksinkertainen määrä aikaa, mutta sitten kun muistaa, että viikonloppuna se puolitoista tuntia ei tunnu missään, kun kuitenkin on koko loppupäivä aikaa tehdä mitä hyvänsä (iltaan kuuluu tietty se leffa) muuta. Eli ainakaan omalla mittapuulla ei leffat nyt niin hirveästi aikaa vie. Se yleensä sunnuntaisin tapahtuva (blogin) listojen päivityskin käy yleensä alle vartissa; tietokantaohjelmaan elokuvia lisätessä saattaa mennäkin sitten vähän enemmän, jos on monta leffaa kerralla.

Sitten taas toisinaan käy niin kuin esim. viime torstaina, että ruokatunnin aikana oli sen verran nälkä (ja palanut poski vain tuntui pahentavan sitä), että piti käydä syömässä, kun kahviossa oli mieleistä ruokaa, että leffa-arvostelun teko piti jättää (pääosin) kotona tehtäväksi, mutta näitä sattuu hyvä jos kerran kuukaudessa, joten ei se nyt niin paha ole. Toki viime torstaina piti kirjoittaa se juhlapostikin, joten se vei kanssa ns. ylimääräistä aikaa, mutta kun ei näitä ”extrajuttuja” tule kovin usein kirjoitettua, niin kyllä ne kestää. Toisinaanhan olen tehnyt niin, että olen Finnkinossa käynyt katsomassa kaksi tai kerran jopa kolme leffaa päivässä ja silloinhan toki arvostelujen teko vie aikaa, mutta kun näitä tällaisiakaan päiviä ei ole kovin usein, niin ei se nyt paha juttu ole; se melkein voisi vastata vaikka sitä, että joku viettää päivän tai muutaman jossain leffafestareilla. Itse asiassa tätäkin postia on jatkettu kotona.

Kysyisin, mitä muuta ehdit tehdä? (Päiväkävelyllä oleva Päivi)
Edellisten ohella mietin jatkuvasti että ehditköhän muuta puuhata elokuvan katsomisen ohella kuin yöunesi nukkua. (M-link)

Näihin voisi vastata samaan kappaleeseen. M-linkin epäsuoraan kysymykseen suora vastaus: Ehdin. Ai mitä? No, töitä, mikä viekin sitten suuren osan päivästä luonnollisesti. Sitten kun töistä pääsee, niin jos nyt ajatellaan, että mulla on työpäivän jälkeen ennen illan elokuvan alkamista noin neljä ja puoli tuntia aikaa, niin yleensä se aika jakaantuu niin, että otan pienet päikkärit syötyäni ensin kunnolla ja sitten jäljellä oleva aika menee mihin meneekin, yleensä pelaamiseen tai tv-ohjelmien tuijotteluun ja jos pelaa koneella (kuten minä viime ja seuraavatkin viikot), niin yleensä nämä voi yhdistää hyvin. Tietenkin jos tekee yhtä, ei ole silleen aikaa kaikkeen muuhun mielenkiintoiseen (oli aika, jolloin en millään tahtonut löytää aikaa pelaamiseenkaan ja se oli kamalaa aikaa; niin paljon pelaamisesta kuitenkin tykkään). Musiikkia ehdin kuuntelemaan vähemmän kuin haluaisin, mutta sitäkin voi tehdä sitten täällä töissä (joo, tätä kappaletta kirjoittaessani vietän ruokatuntia) silloin, kun olen yksin tässä työpisteellä (nyt en ole). Esimerkiksi nämä seuraavat viikot menee pitkälti Scooteria kuunnellessa ja se on ihan kylliksi; olen toki muutenkin enemmän passiivinen kuin aktiivinen musankuuntelija. Lukemiseen puolestaan ei tahdo riittää aikaa tahi edes motivaatiota, mikä on oikeasti harmi, kun maailmassa olisi niin paljon luettavaa, mutta jotenkin en vain saa motivoitua itseäni lukemaan kotona, vaan sitä teen pääosin matkoilla, eikä leffojen katsomattomuus siihen motivaatioon juuri vaikuttaisi; lukeminen on kuitenkin näistä mieluisista ajanviettotavoista siellä viimeisten joukossa, halusin sitä tahi en.

Tietenkin sitten kun oikeasti on jotain ohjelmaa jossain tahi tekee mieli käydä sukuloimassa, niin sittenhän minä menen, eikä leffaharrastus ole ollut niitä menoja pilaamassa. Tälläkin viikolla on kaksi teatterikäyntiä (toisen jälkeen kyllä ajattelin, että ehtisin vielä illaksi kotiin leffaa katsomaan, kun se loppuu jo kahdeksalta) ja yhdet työkaverin harjakaiset, joten kyllä niitä menoja silloin tällöin on leffojen ulkopuoleltakin ja esimerkiksi ensi kuullekin (tämän viikon ulkopuolella siis) on ainakin pari iltaa, kun tiedän jo nyt, että en ole kotona leffoja katsomassa ja eihän sitä koskaan tiedä, mitä tässä viikkojen aikana tulee vielä eteen.

Sitten Elokuvablogin Päivin kysymyksiin:

Minua kiinnostaa, että minkä ikäinen olet suurinpiirtein?
Suurin piirtein 26, mutta loppusyksystä täytän suurin piirtein 27. Tosin itselle ikä on vain numero, enkä aina heti edes muista, kuinka vanha olen. Jostain syystä viime aikoina kun pohdin ikääni, ensin mieleen tulee automaattisesti 28, mutta murtosekunnin päästä jo saan oikean luvun mieleeni.

Milloin aloit harrastaa elokuvia?

Niin no, mikä lasketaan harrastamiseksi? Elokuviahan olen katsonut tyyliin aina ja elokuvissakin on tullut käytyä jo pikkupojasta lähtien, joten... en mä tiedä. Home Entertainmentiin liityin silloin kun Lost in Translation oli DVD:nä uusi ja sen otinkin liittymislahjaksi ja kun kyseessä oli se eka DVD:ni, niin ehkä sen harrastuksen voi sanoa alkaneen siitä, vaikka joskus ennen sitä käytinkin hyväkseni Filmtownin seitsemän leffaa seitsemän päivää -tarjouksia. Toisaalta sitten Lost in Translationin jälkeen ensimmäisen noin neljän vuoden aikana ostin yhtä paljon leffoja kuin nyt vuodessa, joten... vaikea sanoa. :D

Entä miten päätit että haluat myös alkaa kirjoittaa näkemistäsi elokuvista?

Tuli vain sellainen olo. Se oli silleen monen "sattuman" summa alkaen siitä Naapurissa kummittelee -leffan tapahtumien muistamattomuudesta (en halunnut, että se tilanne toistuu) ja siitä, etten jaksanut eri keskustelupalstoille kertoa näkemistäni elokuvistani, kun pelkäsin spoilaavani vain kaikkea kaikille (yhdellä foorumilla kun ei enää ole edes kunnollista spoileriesto -toimintoa), vaikka myöhemmin pyörsinkin päätökseni ja rupesin käyttämään niitä spoileriestoja. Sitten taas alun perin kirjoittelin pieniä arvioita (joskus jopa vain parilla lauseella) sinne keskustelupalstoille vain siksi, että siellä oli leffaketjut. Näistä se idea sitten vähitellen lähti. Sitten kun vielä kirjoittaminen on itsestäni vieläpä ihan kivaa, niin aattelin, että mikä jottei oman blogin pistäisi pystyyn.

Oletko koskaan suunnitellut toimittajan hommia? 

Puolitosissani kyllä, mutta silloin minulla taisi olla vähän turhankin idealistinen kuva siitä, mitä toimittajan työ on, mutta kun on parikin toimittajatuttua (netissä) ja muutenkin ikää tullut lisää ja tietoa sen myötä, niin eipä se enää niin hohdokkaalta tunnukaan kuin joskus. Kuitenkin joskus haaveillessani toimittajan työstä, niin ajattelin itseäni nimenomaan lehtitoimittajana, enkä oikein kyennyt näkemään itseäni minkään muun median (en edes netin) parissa työskenteleväni... lisäksi tunsin, että halusin toimittajaksi ihan vääristä syistä eli vain siksi, että ihmiset voisivat lukea juttujani. Miksikään erikoislehteen (esim. Episodiin tai muihinkaan leffalehtiin) sen sijaan en koskaan ole haaveillut, eikä minua rehellisesti sanottuna ole oikein tehty toimittajaksi.

Onko blogisi sinulle vain kanava kertoa lukijoillesi mielipiteesi elokuvista ja pitää kirjaa katsotuista, vai onko sinulla isompia suunnitelmia blogisi suhteen tulevaisuudessa?

Päällimmäisenä noita ensimmäisiä, sillä tokihan tämä blogi lähti (osittain) siitä liikkeelle, että halusin pysyä kärryillä siitä, mitä olen nähnyt, mutta toisaalta olisin ihan hyvin voinut pistää kaikki kommentit vain tiedostoiksi koneelleni, mutta sitten taas minua kiinnosti myös nähdä, kiinnostavatko ajatukseni ketään (ja näyttää kiinnostusta olleen :) ). Täytyy myöskin myöntää, että blogiin kirjoittaminen on motivaation kannalta ihan eri luokassa kuin jos olisin vain heittänyt kommentteja johonkin koneeni syövereihin. Tuskin siitä olisi paljon mitään tullut.

Mitään varsinaisia suunnitelmia minulla ei siis ole blogin suhteen, vaan oikeastaan ainoa suunnitelmani on jatkaa tätä kirjoittelua niin kauan kuin jaksan ja jos joskus en jaksa, niin sitten ei voi mitään. En siis ota mitään suurta stressiä tästä, vaan kirjoittelen niin pitkään kuin tämä on kivaa. Myönnän toki, että pari haavetta minulla tänne blogiin kirjoittamisen suhteen on, mutta siinä missä toinen saattaisi juuri ja juuri tapahtuakin, niin toinen on niin utopistinen asia, etten missään nimessä uskaltaisi paljastaa sitä, mutta tällä hetkellä toki olen hipihiljaa siitä toisestakin haaveenpoikasestani. Kerrottakoon niistä sitten, jos niiden toteutuminen joskus lähellä olisi. ;)

Vielä loppuun Harrin kysymykset, jonka kysymykset huomasin juuri, kun olin jo lähettämässä tätä viestiä:

Lempielokuvasi, -näyttelijä(ttäre)si, -ohjaajasi? Entäs suosikkitelevisiosarja?

Lempielokuvani on The Truman Show ja tuntuu suorastaan vääryydeltä, ettei se ole 1001 elokuvaa -kirjassa, vaikka kaikki "oikeat" arvostelijatkin ovat tuntuneet pitävän siitä aikalailla. Olen katsonut sen vaikka kuinka monta kertaa, enkä ikinä kyllästy siihen. Joskus, kun se on tullut telkkarista, olen tehnyt niin, että olen pistänyt sen samaan aikaan pyörimään dvd-soittimeen ja katsonut sitä kautta. Hieno leffa kaikin puolin. :)

Lempinäyttelijäni on ehdottomasti - surprise surprise - Meryl Streep. Valloittava, loistava näyttelijä, ihana persoona (mitä jotain haastatteluja olen nähnyt), melkein tekisi sanoa, että ihana jumalatar <3 ! No, nyt jo sanoin. No, ei voi mitään, eikä tarvitsekaan, kun tottahan se on. Miesten puolella ihan Meryl Streepiin verrattavan ei ole, mutta myönnän ostopäätöksen olevan aika helppo, kun näen kaupassa leffan, jossa esiintyy joko Kevin Spacey tai Morgan Freeman. Molemmilla pirusti hyviä rooleja ja vaikka elokuva olisikin hivenen huonompi, niin nämä tyypit ovat yleensä loistavia rooleissaan.

Lempiohjaajan tittelistä en mene takuuseen. Joku Hitchcock, Spielberg tai Almodóvar se saattaisi olla (näiden elokuvia minulla eniten kai on), mutta aina ei heilläkään mene putkeen, mutta yleensä ovat saaneet aikaan elokuvia, jotka ovat pitäneet minut otteessaan ainakin jossain määrin. Myös Clint Eastwood on kunnostautunut hyvin minua miellyttävien elokuvien tekijänä. Sitten taas M. Night Shyamalan on jatkuvan tarkkailun alla ja ja... ei, en kykene sanomaan tähän kohtaan yhtä ainoaa suosikkeja. Rankkaamisperusteita ja eri asioita otettavaksi huomioon on vain liikaa, sori.

Suosikkisarjani ovat Frendit ja Twin Peaks. En oikein osaa sanoa, kumpi sarjoista on se ehdoton ykkönen (en edes, vaikka Frendeissä (tähän asti) jotkut kaudet ovat jääneet "vain" 4,5 pisteeseen). Kumpienkin parissa viihtyy todella hyvin. Myös brittien Älä kerro äidille saa minulta täydet pisteet, vaikka ihan hitusen enemmän noista kaihdesta ensimmäisestä sarjasta pidänkin.

Kiitos kysymyksistä! :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti