sunnuntai 18. huhtikuuta 2010

Reindeerspotting - Pako joulumaasta

Alkuperäinen nimi: Reindeerspotting - Pako joulumaasta
Ohjaus: Joonas Neuvonen
Käsikirjoitus: Joonas Neuvonen, Sadri Cetinkaya
Pääosissa: Jani
Valmistusmaa: Suomi
Ilmestymisvuosi: 2010
Kesto: 84 min
 
19-vuotias narkomaani Jani asuu Rovaniemellä, joka hänen mukaansa on todellinen pirikaupunki ja josta kaikki haluavat vain pois, myös hän itse. Jani vetää pääasiassa subutexia suoneen ja toisinaan jotain vahvempaakin. Rahat huumeisiin Jani saa tekemällä rikoksia samalla, kun hän toivoisi pääsevänsä pois kaupungista, jotta hän voisi lopettaa huumeidenkäytön. Rikokset saavat hänet lopulta tekemisiin virkavallan kanssa, mutta eräänä yönä Janin onni taittuu ja hän saa tilaisuuden häipyä kaupungista...

Leffasuperlauantain viimeisenä elokuvana vuoron sai Reindeerspotting - Pako joulumaasta, joka esitettiin viime kuussa Tampere Film Festivalilla ja sen jälkeen elokuvan lento on ollut hurjaa, sillä nopeasti se otettiin Finnkinon ohjelmistoon muutamiin teattereihin ja suuren kysynnän vuoksi elokuva pääsi levitykseen myös suurten kaupunkien ulkopuolelle. Eilisessä näytöksessäkin elokuvalle oli varattu teatterin kolmanneksi suurin sali (noh, viidestä) ja katsojia oli ainakin puolillaan. Eikä tämä dokumentiksi ihan huonoimmasta ollutkaan, joskaan ei nyt täyskymppikään.

Joonas Neuvonen on itsekin käyttänyt huumeita, joten aihe on hänelle siinä mielessä läheinen ja itse asiassa Jani ja muut elokuvan henkilöt ovatkin hänen lähipiiristään. Neuvonen antaa Janille niin sanotusti täyden vapauden tehdä ihan mitä vaa ja hän itse keskittyy siihen kuvauspuoleen ja tämä oli ratkaiseva seikka sille, että menin tämän lopulta katsomaan. Niinpä Jani saa rauhassa vedellä subutexia suoneen ja muita huumeita sekä murtautua halutessaan autoihin kameran kuvatessa kaiken. Narkomaanin elämä ei ole ruusuilla tanssimista ja sen tämä dokumentti omalla karulla tavalla todellakin näyttää toteen. Totta kai Janilla on pilvessä ollessa kivaa, mutta vähän selviydyttyään hänkin tajuaa, ettei hommassa ole mitään mieltä. Lopulta Jani päätyy kiertelemään ympäri Eurooppaa, mikä tuli allekirjoittaneelle suurena yllätyksenä, mutta vaikka kuinka hän vannoisi lopettavansa huumeidenkäytön, niin siihen hän ei kuitenkaan pysty. Narkomaanin mieli on heikko, mutta hauras. Dokumentti on selvästi parhaimmillaan tämän matkan aikana, sillä silloin heräsi edes pieni toive siitä, että Jani pääsisi helvetistään irti, mitä ei kyennyt uskomaan lainkaan Janin ollessa vielä Rovaniemellä. Elokuva antaa jotakuinkin paljaan kuvan huumemaailmasta, mutta ihan täysin pelkkä suoneenvetäminen ei jaksanut imaista mukaansa. Sen sijaan Janin suorastaan lapsekas riemu hänen kohdatessaan aina uuden "paratiisin" oli suorastaan tragikoomista ja tragikoominen oli myöskin hänen ja ystävänsä väittely, jossa he vain jäivät toistelemaan samaa lausetta toisilleen. Kokonaisuutena siis ihan mielenkiintoinen, mutta karu dokumentti, mutta vaikka Janin matka toikin elokuvaan lisämielenkiintoa, niin ei tällä tavalla toteutettuna saa ihan minulle parhaiten iskevää elokuvaa.

Tämän elokuvan kohdalla on paljon puhuttu elokuvan ikärajasta ja minä kykenen jotenkin näkemään molempien osapuolten näkökannan. Alemman ikärajan (K-15) puolestapuhujat pitävät tätä suurena valistuselokuvana, joka näyttää, ettei se huumetäyteinen elämä mitään riemujuhlaa ole, vaan ajaa huumekoukkuun, velkoihin ja sitä myötä rikoskierteeseen ja tämän dokumentti tekee kyllä. Sitten taas ylemmän ikärajan (K-18) puolestapuhujat katsovat, että elokuva nimenomaan saattaisi ajaa nuoria käyttämään huumeita. No, siitä ei ole loppujen lopuksi kovinkaan pitkä aika, kun itse olin teini (tai on siitä, mutta ei tunnu siltä) ja tiedän, että teinit todella osaavat olla tyhmiä. Tässäkin he saattavat nähdä vain sen pilvessä olemisen hauskuuspuolen ja unohtaa kaiken muun näkemänsä - onhan se jo nytkin todella siistiä vetää pää sekaisin alkoholilla, niin mitä jottei huumeilla. Kuitenkin katson, että ne nuoret, jotka tästä elokuvasta saisivat kimmokkeen alkaa käyttää huumeita, on hyvin hyvin pieni määrä, mutta onko sekin jo liikaa?

Pisteitä: 3,5/5

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti