tiistai 13. huhtikuuta 2010

Project 1001, osa 108/1001: Kielletty planeetta

Alkuperäinen nimi: Forbidden Planet
Ohjaus: Fred M. Wilcox
Käsikirjoitus: Cyril Hume
Pääosissa: Leslie Nielsen, Anne Francis, Walter Pidgeon
Valmistusmaa: Yhdysvallat
Ilmestymisvuosi: 1956

Kesto: 95 min

- He was warned, and now he's paid! Let him be buried with the other victims of human greed and folly!
- Morbius. You wanted me to make a choice. Now you've chosen for me.
 
Maasta lähtöisin oleva avaruusalus lipuu halki avaruuden määränpäänään Altair, planeetta johon kaksikymmentä vuotta aiemmin oli kadonnut toinen avaruusalus, Bellerophon. Saapuessaan planeetan ilmakehään he saavat planeetalta viestin, jossa heitä kehotetaan pysymään poissa planeetalta. Aluksen kapteeni J.J. Adams (Leslie Nielsen) ei kuitenkaan kuuntele varoituksia, vaan laskeutuu planeetalle. Siellä he tapaavat Bellerophonin ainoat yhä elossa olevat henkilöt, tohtori Morbiuksen (Walter Pidgeon) ja tämän aikuisen tyttären Altan (Anne Francis). Bellerophonin muu miehistö oli joutunut salaperäisen hirviön tappamaksi ja tämä hirviö on viettänyt hiljaiseloa 19 vuotta, mutta nyt se tuntuu heränneen uudestaan...

Olin kuullut tästä elokuvasta ennenkin, mutta jostain syystä olin onnistunut aina välttelemään sitä niin, etten ollut tätä nähnyt ja tietoni elokuvasta olivatkin hyvin vähäiset; en ollut edes täysin varma etukäteen siitä, millä vuosikymmenellä tämä oli tehty. Niinpä minulla ei ollut herännytkään minkäänlaisia ennakko-odotuksia elokuvan suhteen ja pääsinkin katsomaan elokuvaa silleen niin kuin hyvin avoimin mielin, enkä tiennytkään oikein, mitä odottaa. Elokuvan päätyttyä tulin siihen tulokseen, että Kielletty planeetta oli ehkä hieman naiivi, mutta siitä huolimatta hyvinkin mielenkiintoinen tapaus.

Elokuvan alussa ei turhia jaariteltu, vaan kerrottiin hyvin nopeasti katsojalle, mikä on lähtötilanne, ja tämän jälkeen ollaankin jo planeetalla. Tämän jälkeen tulee Morbiuksen käsky pysyä poissa planeetalta ja tämä käsky loi jo vähän jännitystä, sillä sitä rupesi heti pohtimaan, että minkälaisiahan vaaroja siellä planeetalla oli ja tuo jännitys vain kasvoi, kun päästiin itse planeetan pinnalle. Jännittävää tunnelmaa lisäsi vain se seikka, että vaikka tiesikin siellä jossain lymyävän jotain vaaroja, niin siitä huolimatta kaikkialla oli vain rauhallista, eikä vaaroista tietoakaan. Totta kai avaruusmatkaajat iskevät silmänsä hehkeään Altaan ja olikin vain ajan kysymys, että joku aluksen miehistä häntä alkaisi piirittää. Itse päätarinan osalta eli tämän mystisen hirviön kohdalla osasin laskea asioita yhteen niin, että loppuratkaisu oli arvattavissa, vaikka rehellisesti ottaen toivoinkin (erään vähän aikaa katsomani elokuvan vaikutuksesta ehkä) loppuun tämän asian suhteen pientä lopputwistiä. Visuaalisesta puolesta on sanottava sen verran, että vaikka ne näyttivätkin pahvilavasteilta, ne tuntuivat ihan miellyttävältä silmiin, mikä oli osaltaan parantamassa elokuvan parissa viihtymistä edelleen.

Elokuvassa esiintyi nuori Leslie Nielsen ja koska hänet mainittiin vasta kolmantena alkuteksteissä, en osannut yhdistää häntä aluksi kapteeni Adamsiksi, joka kuitenkin oli selvästi elokuvan ”tärkein” päähenkilö. Vasta puolivälin kieppeillä tulin siihen tulokseen, että Adamsin täytyy olla Nielsen eli jotain tuttua hänen kasvoissaan kyllä oli, mutta ei niin, että hänet olisi voinut tunnistaa, jos ei olisi tiennyt hänen olevan elokuvassa. Elokuvassa myös esitellään Robby the Robot, joka tuntui alkuteksteissä vähän hölmöltä (siis ihan ”Introducing Robby the Robot), mutta vasta ekstroja katsellessa minulle selvisi, että tämä robotti (eikö siellä muka oikeesti ollut ihmistä sisällä?) on esiintynyt ties missä elokuvissa.

Elokuvasta on muuten tulossa uusintafilmatisointi tänä vuonna, mutta pahoin pelkään, ettei se onnistu niin hyvin kuin tämä, jonka kohdalla mietin pitkään, josko elokuva olisi antanut vielä puoli pistettä enemmänkin.

Pisteitä: 3,5/5

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti