Alkuperäinen nimi: Brief Encounter
Ohjaus: David Lean
Käsikirjoitus: Anthony Havelock-Allan, David Lean, Ronald Neame
Pääosissa: Celia Johnson, Trevor Howard, Stanley Holloway
Valmistusmaa: Yhdysvallat
Ilmestymisvuosi: 1945
Kesto: 83 min
- I do love you, so very much. I love you with all my heart and soul.
- I want to die. If only I could die...
- If you'd die, you'd forget me. I want to be remembered.
Laura Dessonille (Celia Johnson) tulee roska silmään juna-aseman
kahvilassa ja sen poistaa rautaisella ammattitaidolla lääkäri Alec
Harvey (Trevor Howard). Kohtaus on pian ohi ja molemmat jatkavat
matkaansa omille teilleen. Kuitenkin jonkin ajan päästä he tapaavat
uudelleen, mutta tällä kertaa ravintolassa ja heidän välilleen syntyy
ystävyys, joka syvenee nopeasti joksikin aivan muuksi. Ongelmana vain
on, että he molemmat ovat perheellisiä ihmisiä...
Tämä elokuva sai aikoinaan kolme Oscar-ehdokkuutta (paras ohjaus,
käsikirjoitus, naispääosan esittäjä), mutta jäi kuitenkin pysteittä.
Liekö johtunut sitten siitä, että tämä elokuva oli minulle täysin
tuntematon ennen tätä vuotta (tämä on joululahjapakettini ensimmäinen
DVD ja sain sen vasta tämän vuoden alussa). Kannen perusteella
kuvittelin elokuvan tarjoavan minulle täysin puisevaa rakkaussiirappia
(tyyliin Tuulen viemää), joka ei minuun juuri iske. Ilokseni sain
kuitenkin yllättyä positiivisesti, sillä Lyhyt onni tarjosi kuin tarjosikin ihan kelvollisen rakkaustarinan.
Elokuva lähtee käyntiin tarinan kronologian kannalta (oletetusta)
loppupäästä, jossa tutustutaan Lauran sen hetkiseen tilanteeseensa ja
mielenliikkeisiinsä. Tässä apuna toimii Dolly Messiter (Everley Gregg),
Lauran juoruileva ystävä, joka ei saa pidettyä leipäläpeänsä kiinni
sitten millään ja minä kykenin samaistumaan Lauran ajatuksiin hänestä;
kunpa joku olisi hiljentänyt hänet. Kun Laura pääsee kotiin, hän alkaa
kelata mielessään hänen kohtaamistaan Alecin kanssa, joka näytetään
katsojalle takaumina. En tiedä, kuinka paljon takaumia tuohon aikaan
käytettiin, mutta ainakin minulle tuli tunne, että yksi elokuvan
tuolloisista vahvuustekijöistä oli nimenomaan tämä takaumien käyttö,
jonka en usko olleen varsinkaan tuohon aikaan kovin yleistä. Minustakin
tämä takaumien käyttö toimi nimenomaan edukseen, sillä kun on jo
tiedossa (oletettu) loppuratkaisu, niin oli kiintoisaa tietää, miten
siihen pisteeseen päädyttiin.
Elokuvahan ei sijoitu Lauran tai Alecin kotipaikkakunnalle, vaan he
tapaavat isommassa kaupungissa aina torstaisin, jolloin Laura viettää
omaa aikaansa siellä kaupungissa. Tämän vuoksi päähenkilöt näkivät vain
harvoin ja varsinkin Laurasta paistoi läpi se odottamisen tuska ja
jälleennäkemisen riemu. Tämä itse rakkaustarina oli yllättävänkin
toimiva allekirjoittaneelle, vaikka alku ei iskenytkään ihan parhaalla
tavalla. Siinä puolivälin jälkeen kuitenkin jo toivoin hartaasti, että
kunpa tekijät yrittäisivät huijata katsojia ja alussa (ja
keskivaiheilla) nähty nykyhetkipätkä ei olisi elokuvan sisällä
ajallisesti viimeinen etappi, vaan että vielä tulisi yksi torstai,
jolloin elokuva päätettäisiin niin kuin nämä tällaiset tarinat usein
päätetään. No, ikävä kyllä en saanut (mutta tämä seikka ei pisteitä
vähentänyt... ehkä) Elokuvassa oli pienenä sivujuonteena juna-aseman
kahvilanpitäjän (Joyce Carey) juttelut konduktöörien/junanlähettäjien
kanssa ja oikein näiden olemassaoloa en oikein ymmärtänyt muuna kuin
elokuvan turhana pitkittämisenä. Kokonaisuutena elokuva kuitenkin oli
ihan kiva, vaikka luulenkin, että romantiikannälkäiset saavat tästä
vielä enemmän irti.
Lauraa esittänyt Celia Johnson oli kyllä hyvä roolissaan ja osin
hänen näyttelytyöskentelynsä ansiosta minäkin sain elokuvasta näinkin
paljon viihdettä. Hänen ansiostaan minä vähän jännitin elokuvan
lopputulosta, sillä Lauralle halusi vain kaikkea hyvää. Tämä oli
kuitenkin selvästi Johnsonin elokuva, mistä johtuen muut elokuvan
henkilöt, myös Alecia näytellyt Trevor Howard hieman.
Pisteitä: 3/5
Satunnainen hauska fakta matkan varrelta: Elokuva valmistui vuonna
1945, mutta se osallistui vasta vuoden 1947 Oscar-mittelöihin.
Miksiköhän?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti