Alkuperäinen nimi: The Exorcist
Ohjaus: William Friedkin
Käsikirjoitus: William Peter Blatty
Pääosissa: Ellen Burstyn, Jason Miller, Linda Blair
Valmistusmaa: Yhdysvallat
Ilmestymisvuosi: 1973
Kesto: 127 min
- Why her? Why this girl?
- I think the point is to make us despair. To see ourselves as... animal and ugly. To make us reject the possibility that God could love us.
Näyttelijä ja ateisti Chris MacNeil (Ellen Burstyn) on muuttanut
tyttärensä Reganin (Linda Blair) kanssa väliaikaiseksi Washingtoniin,
koska hän kuvaa siellä elokuvaa ja koska hän myi vanhan talonsa Los
Angelesissa ja hänelle ollaan rakentamassa uutta. Regan on ihan
tavallisen oloinen 12-vuotias pikkutyttö, mutta sitten jotain tapahtuu.
Ensin Regan väittää sänkynsä heiluvan ja sitten hän alkaa kiroilla hyvin
rivosti. Lääkärit eivät löydä kuitenkaan Reganin aivoista mitään vikaa,
mutta pitävät Reganin oikkuilujen syynä hermostollista vikaa. Kuitenkin
Reganin käytös muuttuu aina vain pahemmaksi ja lopulta Chris uskoo
tyttärensä olevan paholaisen riivaama ja pyytääkin apua äitinsä juuri
menettäneeltä isa Damien Karrasilta (Jason Miller), mutta saadaanko
paholainen karkoitettua Reganista?
Miten ihanaa onkaan sanoa, että kuulun siihen ikäpolveen, joka on nähnyt nyt tämän kuukauden (virallisena) WANHAna katsomani Manaajan
sen pyöriessä elokuvateattereissa. Tosin koko totuushan on se, että
olin (melkein) elokuvan katseluiässä Manaajan pidennetyn version
tullessa teattereihin 2001 tai lähelle sitä. Muistan isäni nauraneen,
kun kerroin meneväni katsomaan tämän elokuvateatteriin, vaikka
lisämateriaalia oli tullut tyyliin vain kymmenen minuuttia lisää,
mutta hän ei ilmeisesti tiennyt yhtä asiaa: En ollut nähnyt elokuvaa
aiemmin tai jos olin, niin joskus ihan pikkuisena (niin kuin sitä
pikkupoikana Manaajaa katsotaan, hih), enkä muistanutkaan siitä mitään.
Tuon elokuvateatterikäynnin jälkeen olenkin nähnyt elokuvan ainakin
kolmesti, mutta ei tästä vaan saa kunnolla tarpeekseen.
Elokuva aloitetaan verrattain pitkällä johdantojaksolla, jossa isä
Merrin (Max von Sydow) työskentelee Irakin kaivauksilla ja löytää sieltä
hyvin pahaenteisiä esineitä. Ihan täysin en ole koskaan tajunnut tämän
jakson merkitystä elokuvan kokonaisuuden kannalta (muuta kuin esitellä
Merrinin hahmo), mutta silti ihan mielenkiintoisesta johdannosta oli
kyse. Tämän jälkeen siirrytäänkin MacNeilin residenssiin, jossa kaikessa
rauhassa käydään läpi niin Chrisin, Reganin kuin isä Karrasinkin
henkilöhahmot. Näin tarinaan tulee enemmän syvyyttä ja sitä oikein
ajattelee, että eihän tuosta suloisesta pikkutytöstä millään voi tulla
paha. Ensimmäiseen tuntiin ei tapahdukaan mitään järin isoa (sängyn
heilumista ja Reganin tutkimista vain), mutta silti ajan kulumista
tuskin huomaa, sillä tarina vie todellakin mennessään, vaikka
puhuttaisiin vain elokuvissa käymisestä. Sitten kun Regan todella
heittäytyy villiksi, niin meno muuttuu hyvin jännittäväksi. Reganin
riivauskohtaukset olivat paikoitellen hyvinkin uskaliaita, mutta samalla
todella jännittäviä. Vaikka ensin vierastinkin Karrasin hahmon
täysipainoista taustoittamista, niin elokuvan lopputapahtumia silmällä
pitäen sekin oli hyvin tarpeellista. Kun sitten lopulta päästään siihen
kuuluisaan manausjaksoon, niin sitä ei vain huitaista pois alta
muutamassa minuutissa, vaan siihenkin paneudutaan todella hartaasti
(kymmeniä minuutteja), mikä tekee siitä hyvin vaikuttavan ja jännittävän
jakson. Elokuva, tai oikeastaan tämä manausjakso päätettiin niin ikään
sen verran tylyllä tavalla, ettei siihen voinut olla kuin tyytyväinen.
Näyttelijät olivat niin ikään onnistuneita kautta rantein, eikä
valitettavaa juuri ollut. Niin Ellen Burstyn, Jason Miller kuin Max von
Sydow olivat kaikki loistavia rooleissaan, eikä pienemmissä rooleissa
olleet sivuhenkilötkään huonommaksi pistänyt. Sen sijaan Linda Blairista
en osaa sanoa juuri mitään, sillä hänellä oli kuulemma niin monessa
kohtauksessa sijaisnäyttelijä, että tämä seikka oli suuresti
vaikuttamassa siihen, ettei Blair saanut roolistaan Oscaria, joten en
minäkää sitten mene takuuseen siitä, missä kaikissa kohtauksissa Blair
itseasiassa esiintyi.
Pisteitä: 4,5/5
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti