maanantai 29. maaliskuuta 2010

Project 1001, osa 103/1001: Manaaja

Alkuperäinen nimi: The Exorcist
Ohjaus: William Friedkin
Käsikirjoitus: William Peter Blatty

Pääosissa: Ellen Burstyn, Jason Miller, Linda Blair
Valmistusmaa: Yhdysvallat
Ilmestymisvuosi: 1973
Kesto: 127 min


- Why her? Why this girl?
- I think the point is to make us despair. To see ourselves as... animal and ugly. To make us reject the possibility that God could love us.
 
Näyttelijä ja ateisti Chris MacNeil (Ellen Burstyn) on muuttanut tyttärensä Reganin (Linda Blair) kanssa väliaikaiseksi Washingtoniin, koska hän kuvaa siellä elokuvaa ja koska hän myi vanhan talonsa Los Angelesissa ja hänelle ollaan rakentamassa uutta. Regan on ihan tavallisen oloinen 12-vuotias pikkutyttö, mutta sitten jotain tapahtuu. Ensin Regan väittää sänkynsä heiluvan ja sitten hän alkaa kiroilla hyvin rivosti. Lääkärit eivät löydä kuitenkaan Reganin aivoista mitään vikaa, mutta pitävät Reganin oikkuilujen syynä hermostollista vikaa. Kuitenkin Reganin käytös muuttuu aina vain pahemmaksi ja lopulta Chris uskoo tyttärensä olevan paholaisen riivaama ja pyytääkin apua äitinsä juuri menettäneeltä isa Damien Karrasilta (Jason Miller), mutta saadaanko paholainen karkoitettua Reganista?

Miten ihanaa onkaan sanoa, että kuulun siihen ikäpolveen, joka on nähnyt nyt tämän kuukauden (virallisena) WANHAna katsomani Manaajan sen pyöriessä elokuvateattereissa. Tosin koko totuushan on se, että olin (melkein) elokuvan katseluiässä Manaajan pidennetyn version tullessa teattereihin 2001 tai lähelle sitä. Muistan isäni nauraneen, kun kerroin meneväni katsomaan tämän elokuvateatteriin, vaikka lisämateriaalia oli tullut tyyliin vain kymmenen minuuttia lisää, mutta hän ei ilmeisesti tiennyt yhtä asiaa: En ollut nähnyt elokuvaa aiemmin tai jos olin, niin joskus ihan pikkuisena (niin kuin sitä pikkupoikana Manaajaa katsotaan, hih), enkä muistanutkaan siitä mitään. Tuon elokuvateatterikäynnin jälkeen olenkin nähnyt elokuvan ainakin kolmesti, mutta ei tästä vaan saa kunnolla tarpeekseen.

Elokuva aloitetaan verrattain pitkällä johdantojaksolla, jossa isä Merrin (Max von Sydow) työskentelee Irakin kaivauksilla ja löytää sieltä hyvin pahaenteisiä esineitä. Ihan täysin en ole koskaan tajunnut tämän jakson merkitystä elokuvan kokonaisuuden kannalta (muuta kuin esitellä Merrinin hahmo), mutta silti ihan mielenkiintoisesta johdannosta oli kyse. Tämän jälkeen siirrytäänkin MacNeilin residenssiin, jossa kaikessa rauhassa käydään läpi niin Chrisin, Reganin kuin isä Karrasinkin henkilöhahmot. Näin tarinaan tulee enemmän syvyyttä ja sitä oikein ajattelee, että eihän tuosta suloisesta pikkutytöstä millään voi tulla paha. Ensimmäiseen tuntiin ei tapahdukaan mitään järin isoa (sängyn heilumista ja Reganin tutkimista vain), mutta silti ajan kulumista tuskin huomaa, sillä tarina vie todellakin mennessään, vaikka puhuttaisiin vain elokuvissa käymisestä. Sitten kun Regan todella heittäytyy villiksi, niin meno muuttuu hyvin jännittäväksi. Reganin riivauskohtaukset olivat paikoitellen hyvinkin uskaliaita, mutta samalla todella jännittäviä. Vaikka ensin vierastinkin Karrasin hahmon täysipainoista taustoittamista, niin elokuvan lopputapahtumia silmällä pitäen sekin oli hyvin tarpeellista. Kun sitten lopulta päästään siihen kuuluisaan manausjaksoon, niin sitä ei vain huitaista pois alta muutamassa minuutissa, vaan siihenkin paneudutaan todella hartaasti (kymmeniä minuutteja), mikä tekee siitä hyvin vaikuttavan ja jännittävän jakson. Elokuva, tai oikeastaan tämä manausjakso päätettiin niin ikään sen verran tylyllä tavalla, ettei siihen voinut olla kuin tyytyväinen.

Näyttelijät olivat niin ikään onnistuneita kautta rantein, eikä valitettavaa juuri ollut. Niin Ellen Burstyn, Jason Miller kuin Max von Sydow olivat kaikki loistavia rooleissaan, eikä pienemmissä rooleissa olleet sivuhenkilötkään huonommaksi pistänyt. Sen sijaan Linda Blairista en osaa sanoa juuri mitään, sillä hänellä oli kuulemma niin monessa kohtauksessa sijaisnäyttelijä, että tämä seikka oli suuresti vaikuttamassa siihen, ettei Blair saanut roolistaan Oscaria, joten en minäkää sitten mene takuuseen siitä, missä kaikissa kohtauksissa Blair itseasiassa esiintyi.

Pisteitä: 4,5/5

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti