Alkuperäinen nimi: The Simpsons – Season 4
Ohjaus: Mark Kirkland, Rich Moore, Jim Reardon, ym.
Käsikirjoitus: David M. Stern, Jeff Martin, George Meyer, ym.
Pääosissa: Dan Castellaneta, Julie Kavner, Nancy Cartwright, ym.
Valmistusmaa: Yhdysvallat
Ilmestymisvuosi: 1993
Jaksojen määrä: 22
- Homer, I think the baby's coming.
- Wow. A baby and a free burger. Could this be the best day of my life?
Simpsonien neljäs kausi vuorossa. Aiemmat kolme kautta olin
tullut katsoneeksi ennen tämän blogin aloittamista, joten siksi viimein
arvosteltuani ne viime vuoden puolella olin jo ne nähnyt kertaalleen
DVD:llä ja ne tulikin katsottua aika nopeaan, sillä jätin ekstrat
uusintakatseluilla väliin. Tästä neljännestä kaudesta lähtien kuitenkin
näiden kausien läpikäyminen hidastuu, sillä samalla kun on muitakin
tv-sarjoja, joita on tullut katsottua tässä ohessa, niin myös olen
alkanut katsoa kaikki ekstramateriaalitkin jaksojen kommenttiraidat
mukaan lukien, joten siksi saattaa kestää jonkin aikaa seuraavan kauden
arvostelun ilmestyminen tänne.
Joka tapauksessa tästä neljännestä kaudesta sanottakoon sen verran
näin alkajaisiksi, että vaikka ei ihan täyden viiden tähden arvoinen
kausi ollutkaan, niin kuitenkin tähän mennessä se paras kausi ja vähän
on sellainen olo, että tätä paremmaksi ei voi enää pistää. Mielelläni
olisin kyllä väärässä. Kausi oli myös paria aiempaa kautta lyhyempi,
sillä työmäärän oleminen niin valtaisa, tekijät olivat suorastaan
stressaantuneita ja siten olivat helposti lähdössä pois sarjassa, joten
kautta lyhennettiin parilla jaksolla.
Aloitetaan jälleen kerran siitä kauden odotetuimmasta jaksosta eli Kauhujen talo III:sta (Treehouse of Horror III). Nyt ensimmäistä kertaa alussa ei kuullakaan Margen varoitusta, vaan ruutuun lävähtää Alfred Hitchcock esittää
-parodia, jossa sen kuuluisan Hitchcockin varjon eteen tulee Homer,
joka ei ihan mahdu siihen varjon antamiin mittoihin. Tämän jälkeen Homer
hölisee jotain pientä. Tämä alkupala oli hyvä aloitus. Sitten
siirrytäänkin Simpsonien taloon, jossa vietetään Halloween-juhlia ja
jälleen kerran kuullaan kolme tarinaa eri hahmoilta. Nämä tarinat olivat
todella ilkikurisia ja hauskoja ja selvästi tähän mennessä paras
Kauhujen talo, joka jälleen kerran sisältää niin paljon viittauksia eri
elokuviin, ettei niitä kannata alkaa listata. Clown Without Pity
kertoo Krusty-nukesta, joka yrittää tappaa Homerin ja on niin absurdi,
että tarina oli hyvin hauska loppuratkaisua myöten. Seuraavaksi
nähdäänkin King Kong -parodia King Homer, joka onnistuu
olemaan parodian lisäksi suorastaan kunnianosoitus alkuperäiselle
elokuvalle sillä tavalla kuin Simpsoneissa nyt ylipäätään kunnioitetaan
mitään. Lopuksi nähdäänkin sitten selvästi jakson verisin tarina Dial 'Z' for Zombies,
jossa melkein koko Springfieldin väki muuttuu zombeiksi ja tästä
tarinasta irtosikin ne parhaimmat naurut (esim. zombien ollessa melkein
Homerin kimpussa).
Muutenkin kaudessa riitti hulvattomia jaksoja ihan pilvin pimein ja oikeastaan vain Homer's Triple Bypass -jakso oli vähän heikompi jakso, koska siinä oli selvästi vakavampi tunnelma. Suosikkijaksoihini kuului ehdottomasti Lisa's First Words,
vaikka tiesinkin, miten jakso tulisi päättymään. Nämä hahmojen
menneisyyttä valoittavat jaksot ovat aina mielenkiintoisia ja niin oli
myös tämäkin. Muita ehdottomia suosikkeja kaudessa oli A Streetcar named Marge, jossa nähdään musikaaliversio Viettelysten vaunusta; Itchy & Stratchy: The Movie,
jossa nimensä mukaisesti käsitellään Itchy & Stratchy -sarjasta
tehtyä elokuvaa, joskin pieni miinus piti antaa siitä, että Bartista oli
tehty selvästi normaalia rasavillimpi; Homer the Heretic, jossa
Homer jättäytyy pois kirkosta ja alkaa nauttia vapaudesta; varsinkin
viimeinen kohtaus oli aivan parasta viihdettä; Margen monorail-junasta
kertova Marge Vs. the Monorail, jossa Leonard Nimoy tekee
ikimuistettavan vierailun sekä Margen vankilajakso Marge in Chains
ja tässä jaksossa parasta oli se tosiasia, että missään vaiheessa ei
voinut kuvitella Margen todella joutuvan vankilaan. Yllä mainitsin
tekijöiden uupumisesta ja yhtenä parannuskeinona siihen oli tehdä
koostejakso So It's Come to This: A Simpsons Clip Show, joka
kuitenkin oli varsin viihdyttävä ja taustatarina niiden näyttämiseen
hupaisa, käsiteltiinhän aprillipiloja. Muissa jaksoissa nähdäänkin
sitten jos jonkinlaista kohellusta, mutta myöskin paljon itseironisia
hetkiä, kun puhutaan animoinnista ja animaattoreista. Kommenttiraidoista
puhun enemmän vähän alempana, mutta niiden kautta tuli pistettyä
mieliin kohtia, joissa tekijät ovat selvästi viivytelleet saadakseen
koko jakson kokoon ja niiden viivytyskohtien bongailu oli kovin hauskaa,
vaikka viimeistään kommenttiraitoja kuunnellessa usein ne paikat
huomasi.
Kauden aikana nähdään/kuullaan jälleen kerran monia maailmantähtiä
erilaisissa rooleissa (yleensä kyllä omina itsenään). Mukana nähdään
muun muassa Tom Jones, Bob Hope, Elizabeth Taylor; Red Hot Chili
Peppers, Luke Perry (sori, oli pakko BH90210-fanina mainita tämä), jo
mainittu Leonard Nimoy, varhaisen Batmanin roolissa nähty Adam West ja
Johnny Carson. Varsinkin kauden viimeinen jakso Krusty Gets Kancelled oikein vilisi näitä maailmantähtiä toden teolla.
Ekstramateriaaleja ei voi sanoa kunnolla runsaanpuoleisiksi. Pääosin
muutamia poistettuja kohtauksia erinäisistä jaksoista sekä
storyboardeja, joissa kuva kuvalta pystyi katselemaan varhaisia
luonnoksia eri jaksoista. Vaikka en näitä jaksanutkaan katsoa, niin
siitä pitää antaa plussaa, että halukkaat olisivat päässeet katsomaan
nämä tietyt jaksot storyboardien ja animaatioruutujen kautta vaikka
kokonaan. Ne minua kiinnostavimmat ekstrat löytyivät sitten
ensimmäiseltä levyltä, jossa nähtiin pienoisdokumentti Simpsonien
hahmoista sekä niin ikään pienet pätkät New Orleans -kohusta sekä
Simpsonit Vs. Bush -tapauksesta. Näiden lisäksi tuli sitten kuuneltua
läpi myös kaikkien jaksojen kommenttiraidat ja itse asiassa Simpsonit
onkin ainoita (vaan ei ainoa) sarjoja, joiden kommenttiraidat oikeasti
jaksan ja haluan kuunnella. Nämä kommenttiraidat kun tarjoavat ison
liudan lisätietoja niin sarjan tekovaiheista kuin leffaviittauksistakin
ja siten varsin mielenkiintoisia, tosin kun kuuntelee kaikki
kommenttiraidat, niin pientä toistoa on kyllä välillä nähtävissä
tekijöiden puheissa. Mainittakoon nyt sen verran, että yhden jakson
kommenttiraidalla kuullaan myös Conan O'Brien, mikä oli mukava yllätys.
Pisteitä: 4,5/5
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti