torstai 11. helmikuuta 2010

Invictus - Voittamaton

Alkuperäinen nimi: Invictus
Ohjaus: Clint Eastwood
Käsikirjoitus: Arthur Peckham
Pääosissa: Morgan Freeman, Matt Damon, Tony Kgoroge
Valmistusmaa: Yhdysvallat
Ilmestymisvuosi: 2009

Kesto: 136 min

- You're risking your political capital, you're risking your future as our leader.

- The day I am afraid to do that is the day I am no longer fit to lead.
 
Nelson Mandela (Morgan Freeman) vapautetaan istuttuaan 27 vuotta vankilassa. Hänellä on laaja kannattajajoukko, minkä vuoksi hän nousee neljä vuotta myöhemmin Etelä-Afrikan presidentiksi, vaikka aiemmin valkoiset ovat hallinneet maata. Maa on kahtiajakautunut mustiin ja valkoisiin ja Mandela haluaa yhdistää kansan yhdeksi kokonaiseksi kansakunnaksi ja hän saa siihen tilaisuuden, kun maassa pelataan rugbyn MM-kilpailut...

Vielä eilen kuvittelin Clint Eastwoodin sijoittaneen elokuvansa julkaisun tähän vuoteen siksi, että kesällä Etelä-Afrikassa järjestetään jalkapallon MM-kilpailut, mutta oikeana syynä taisi sittenkin olla se, että Mandelan vapautuksesta tulee tänä vuonna (itse asiassa tänään) kuluneeksi 20 vuotta. Itse en rugbysta tiennyt juuri mitään ennen tätä elokuvaa, mutta siitä huolimatta Eastwood on aikaansaanut elokuvan, jota voi hyvällä omatunnolla kutsua loistavaksi elokuvaksi. Sellainen Invictus – Voittamaton nimittäin oli.

Elokuva alkaa Mandelan vapautuksella ja hyvin pian tämän jälkeen siirrytään Mandelan vaalivoiton jälkeisiin tunnelmiin, jossa Mandela miettii, miten yhdistää tämä kahtiajakautunut maansa. Tämä alkujakso kertoi hyvin niin Mandelan taustoista kuin hänen persoonastakin ja oli siten mitä mielenkiintoisinta katseltavaa. Mandelan sekaantuminen maansa rugbyjoukkueen, Springboksin, asioihin oli sekin onnistuttu kuvaamaan hyvin uskottavalla tavalla, joten keskittyminen ei todellakaan päässyt herpaantumaan. Itse rugbyjoukkuekin tuntui kaikilla tavoin aidolta ja vaikka oltiinkin todellisten alfaurosten parissa, niin samalla rugbyjoukkueen taivalta seurasi mielellään. Elokuvan ehdottomasti tunteikkain hetki koettiin, kun Springboksin pelaajat kävivät ilahduttamassa slummien lapsia; sanokaa minua höppänäksi, mutta minulle oikeasti tuli kyynel silmäkulmaan lasten iloa katsellessa. Eastwood oli lisäksi onnistunut kuvaamaan elokuvan niin hienosti, että vaikka sisimmässäni tiesinkin joukkueen lopullisen kohtalon, niin silti joukkueen etenemistä seurasi suorastaan jännäten, varsinkin kun olin onnistunut jättämään mielestäni elokuvan suomenkielisen nimen. Totta kai tiesin, että Springboks voittaa otteluita, mutta enhän minä voinut siitä varma olla, että kansan yhdistäminen vaatisi välttämättä ihan kaikkien otteluiden voittamista. Kun sitten päästään viimeiseen otteluun, jonka tapahtumia seurataan todella pitkään, niin sen lisäksi, että oikeasti jännitin ottelun tapahtumia, niin sen lisäksi Eastwood oli saanut ainakin minut pauloihinsa ja siten kannattamaan Springboksia toden teolla ja siten elokuvan loppu olikin hyvin tunteikas hetki. Tuntui melkein samalta kuin niin ikään 1995 Suomen jääkiekon MM-kullan voittaminen ja 2006 Euroviisujen voittaminen... melkein.

Morgan Freeman sai ansaitusti Oscar-ehdokkuuden roolistaan ja voisinkin suoda hänelle moisen palkinnon ilomielin. En ole Mandelaa nähnyt pääasiassa kuin kuvista ja muutamasta uutisfilmistä, mutta niiden perusteella Freeman todella tuntui Mandelalta ja siten elokuva tuntuikin todella suurelta elokuvalta. Hieman etukäteen vähän mietin, että koska Freeman, joka kyllä kuuluu suosikkinäyttelijöihini, esittää elokuvan pääosaa ja varmastikin hyvin, niin tarvitseeko elokuva enää Matt Damonin kaltaista kiiltokuvapoikaa, mutta elokuvan jälkeen olin vain ja ainoastaan tyytyväinen, että Damon oli mukana elokuvassa, varsinkin kun hänkin onnistui uppoutumaan rooliinsa rugbyjoukkueen kapteenina, eikä ollut yhtä kiiltokuvamainen kuin tavallisesti.

Rugby on tässä elokuvassa suuressa roolissa, mutta onko tämä varsinaisesti urheiluelokuva? Vai onko tämä sittenkin henkilökuva Mandelasta itsestään, joka rugbyn kautta sai maansa yhdistetyksi? Minun täytyy sanoa, etten tiedä, miksi tätä haluaisin kutsua. Niinpä kiinnostaisikin saada elokuvasta mielipide joltakin täysin urheilua seuraamattomalta, että mitä hän sai elokuvasta irti vai saiko hän yhtään mitään. Jos et siis katso urheilua, mutta olet katsonut tämän elokuvan, niin kommenttia vain elokuvasta tulemaan, kiitos.

Pisteitä: 5/5

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti