Alkuperäinen nimi: Invictus
Ohjaus: Clint Eastwood
Käsikirjoitus: Arthur Peckham
Pääosissa: Morgan Freeman, Matt Damon, Tony Kgoroge
Valmistusmaa: Yhdysvallat
Ilmestymisvuosi: 2009
Kesto: 136 min
- You're risking your political capital, you're risking your future as our leader.
- The day I am afraid to do that is the day I am no longer fit to lead.
Nelson Mandela (Morgan Freeman) vapautetaan istuttuaan 27 vuotta
vankilassa. Hänellä on laaja kannattajajoukko, minkä vuoksi hän nousee
neljä vuotta myöhemmin Etelä-Afrikan presidentiksi, vaikka aiemmin
valkoiset ovat hallinneet maata. Maa on kahtiajakautunut mustiin ja
valkoisiin ja Mandela haluaa yhdistää kansan yhdeksi kokonaiseksi
kansakunnaksi ja hän saa siihen tilaisuuden, kun maassa pelataan rugbyn
MM-kilpailut...
Vielä eilen kuvittelin Clint Eastwoodin sijoittaneen elokuvansa
julkaisun tähän vuoteen siksi, että kesällä Etelä-Afrikassa järjestetään
jalkapallon MM-kilpailut, mutta oikeana syynä taisi sittenkin olla se,
että Mandelan vapautuksesta tulee tänä vuonna (itse asiassa tänään)
kuluneeksi 20 vuotta. Itse en rugbysta tiennyt juuri mitään ennen tätä
elokuvaa, mutta siitä huolimatta Eastwood on aikaansaanut elokuvan, jota
voi hyvällä omatunnolla kutsua loistavaksi elokuvaksi. Sellainen Invictus – Voittamaton nimittäin oli.
Elokuva alkaa Mandelan vapautuksella ja hyvin pian tämän jälkeen
siirrytään Mandelan vaalivoiton jälkeisiin tunnelmiin, jossa Mandela
miettii, miten yhdistää tämä kahtiajakautunut maansa. Tämä alkujakso
kertoi hyvin niin Mandelan taustoista kuin hänen persoonastakin ja oli
siten mitä mielenkiintoisinta katseltavaa. Mandelan sekaantuminen maansa
rugbyjoukkueen, Springboksin, asioihin oli sekin onnistuttu kuvaamaan
hyvin uskottavalla tavalla, joten keskittyminen ei todellakaan päässyt
herpaantumaan. Itse rugbyjoukkuekin tuntui kaikilla tavoin aidolta ja
vaikka oltiinkin todellisten alfaurosten parissa, niin samalla
rugbyjoukkueen taivalta seurasi mielellään. Elokuvan ehdottomasti
tunteikkain hetki koettiin, kun Springboksin pelaajat kävivät
ilahduttamassa slummien lapsia; sanokaa minua höppänäksi, mutta minulle
oikeasti tuli kyynel silmäkulmaan lasten iloa katsellessa. Eastwood oli
lisäksi onnistunut kuvaamaan elokuvan niin hienosti, että vaikka
sisimmässäni tiesinkin joukkueen lopullisen kohtalon, niin silti
joukkueen etenemistä seurasi suorastaan jännäten, varsinkin kun olin
onnistunut jättämään mielestäni elokuvan suomenkielisen nimen. Totta kai
tiesin, että Springboks voittaa otteluita, mutta enhän minä voinut
siitä varma olla, että kansan yhdistäminen vaatisi välttämättä ihan
kaikkien otteluiden voittamista. Kun sitten päästään viimeiseen
otteluun, jonka tapahtumia seurataan todella pitkään, niin sen lisäksi,
että oikeasti jännitin ottelun tapahtumia, niin sen lisäksi Eastwood oli
saanut ainakin minut pauloihinsa ja siten kannattamaan Springboksia
toden teolla ja siten elokuvan loppu olikin hyvin tunteikas hetki.
Tuntui melkein samalta kuin niin ikään 1995 Suomen jääkiekon MM-kullan
voittaminen ja 2006 Euroviisujen voittaminen... melkein.
Morgan Freeman sai ansaitusti Oscar-ehdokkuuden roolistaan ja
voisinkin suoda hänelle moisen palkinnon ilomielin. En ole Mandelaa
nähnyt pääasiassa kuin kuvista ja muutamasta uutisfilmistä, mutta niiden
perusteella Freeman todella tuntui Mandelalta ja siten elokuva
tuntuikin todella suurelta elokuvalta. Hieman etukäteen vähän mietin,
että koska Freeman, joka kyllä kuuluu suosikkinäyttelijöihini, esittää
elokuvan pääosaa ja varmastikin hyvin, niin tarvitseeko elokuva enää
Matt Damonin kaltaista kiiltokuvapoikaa, mutta elokuvan jälkeen olin
vain ja ainoastaan tyytyväinen, että Damon oli mukana elokuvassa,
varsinkin kun hänkin onnistui uppoutumaan rooliinsa rugbyjoukkueen
kapteenina, eikä ollut yhtä kiiltokuvamainen kuin tavallisesti.
Rugby on tässä elokuvassa suuressa roolissa, mutta onko tämä
varsinaisesti urheiluelokuva? Vai onko tämä sittenkin henkilökuva
Mandelasta itsestään, joka rugbyn kautta sai maansa yhdistetyksi? Minun
täytyy sanoa, etten tiedä, miksi tätä haluaisin kutsua. Niinpä
kiinnostaisikin saada elokuvasta mielipide joltakin täysin urheilua
seuraamattomalta, että mitä hän sai elokuvasta irti vai saiko hän yhtään
mitään. Jos et siis katso urheilua, mutta olet katsonut tämän elokuvan,
niin kommenttia vain elokuvasta tulemaan, kiitos.
Pisteitä: 5/5
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti