tiistai 22. joulukuuta 2009

Project 1001, osa 59/1001: Elefanttimies

Alkuperäinen nimi: The Elephant Man
Ohjaus: David Lynch
Käsikirjoitus: Christopher De Vore, Eric Bergren, David Lynch
Pääosissa: Anthony Hopkins, John Hurt, Anne Bancroft
Valmistusmaa: Yhdysvallat
Ilmestymisvuosi: 1980

Kesto: 124 min

- Can you imagine the kind of life he must have had?
- Yes, I think I can.
- I don't think so. No one could possibly imagine it! I don't believe any of us can!
 
1800-luvun Englannissa tohtori Frederick Treves (Anthony Hopkins) kiinnostuu friikkisirkuksen kautta löytämästään 21-vuotiaasta John Merrickistä (John Hurt), jota epämuodostuneen ruumiinsa vuoksi kutsutaan Elefanttimieheksi. Treves ottaa Merrickin eräänlaiseksi potilaakseen Merrickin isännän Bytesin (Freddie Jones) ensialkuun pienestä vastustelusta huolimatta. Merrickin ollessa potilaana Treves huomaakin, ettei Merrick olekaan niin yksinkertainen kuin mitä Treves ja muut olivat hänestä kuvitelleet...

Tämä ainakin jossain määrin tositapahtumiin perustuva elokuva on ainakin minun näkemieni Lynch-elokuvien joukossa eräänlainen outolintu ja oudoksi tämän tekee se seikka, ettei tämä ole ainakaan Lynch-tavalla outo. Elefanttimies on päinvastoin täysin lineaarisesti etenevä henkilökuva ja vieläpä kovin kiehtova sellainen, johtuen juuri tarinan todenperäisyydestä.

Elokuva, joka on kuvattu mustavalkoiseksi, alkaa kyllä hieman oudosti, kun alussa nähdään vuoronperään maassa makaavaa naista sekä norsuja ja minun täytyy myöntää, että ehdin jo elokuvan aikana kuvitella vaikka mitä; ties vaikka olisi ollut Lynchin tarkoituskin. Kun sitten päästään alun friikkisirkukseen, niin tarina lähteekin etenemään niin kuin elokuvat yleensäkin eli poissa ovat kaikki Lynchille tyypilliset oudot tapahtumat. Merrickin tarina on kaikessa outodessaankin varsin kiehtova, eikä siitä puutu kiinnostavia juonenkäänteitä, ja mitä tuossa Wikipediasta hieman vilkaisin, niin ainakin Merrickin tarinan käsittely tuntui tietyltä tapaa rehelliseltä, vaikka Lynch olikin ottanut erinäisiä erivapauksia kertoessaan Merrickin tarinaa. Tässä elokuvassa kiehtovinta olikin seurata juuri Merrickin elämänvaiheita eli sitä, mitä kaikkea hänelle oikein tapahtuukaan elämänsä varrelle, vaikka välillä Merrickin kohtelu olikin aika julmaa. Koska tässä kuitenkin kerrottiin yhden miehen elämästä, niin loppu ei yllättänyt eikä oikein herättänytkään kunnon tunteita.

Anthony Hopkins oli hyvä oma itsensä eli hän osasi kyllä eläytyä rooliinsa kunnolla ja välillä jopa unohti katsovansa Hopkinsia eikä tohtori Treversiä. John Hurtista nyt en osaa sillä tavalla sanoa mitään, kun hän oli kuitenkin niin vahvoissa meikeissä, ettei hän tai hänen näyttelemisensä sillä tavalla tulleet esille, että siitä olisi voinut sanoa jotain.

Pisteitä: 4/5

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti