Hatchet

Alkuperäinen nimi: Hatchet
Ohjaus: Adam Green
Käsikirjoitus: Adam Green
Pääosissa: Joel Moore, Tamara Feldman, Deon Richman
Valmistusmaa: Yhdysvallat
Ilmestymisvuosi: 2006
Kesto: 93 min

- I had a tour group, out in the swamp, last Halloween. It was the mist of night, and there was this kid, who looked kind of like you. He was spooked by something in the marsh. He saw two eyes staring at him from the woods, it chilled him to his very marrow. He wanted to get off the boat in a hurry, and he had his foot dangling over the edge. He...
- He fell in?
- A gator got him?
- He slipped, hit his head, on the roof... and sued me for negligence! That cock sucker!

 

Ben (Joe Moore) on juuri jätetty, kun hän lähtee ystäviensä kanssa viettämään Mardi Grasia New Orleansiin. Häntä ei tissit ja kaljan kittaaminen kiinnosta, joten hän saa houkuteltua ystävänsä Marcusin (Deon Richman) kanssaan yölliselle rämeajelulle veneellä. Matkan aikana heille selviää, että räme kätkee sisäänsä karmean salaisuuden, joka saattaa jokaisen rämeajelulle lähteneen todelliseen hengenvaaraan...

Minulla alkaa pikku hiljaa mennä usko tähän Dark Label -sarjaan. Nimittäin tämä viides putkessa katsomani (järjestysnumeroltaan neljäs) kyseisen sarjan elokuva jatkaa sarjan perinnettä hyvin ja on pääasiassa aika kehno tapaus; toivon totisesti, että sarjan taso paranee loppua kohden (No, sarjan viimeisen elokuvan Insiden olen jo nähnyt ja se oli ihan hyvä). Hatchetia nimittäin ei millään tasolla voi sanoa hyväksi elokuvaksi, hyvä jos edes hädin tuskin kauhuelokuvaksi.

Tarina selvästi kumartaa 1980-luvun suuntaan ja vie joukon tyyppejä syrjäiseen paikkaan, josta näiden sitten olisi tarkoitus mukamas selviytyä elokuvan pahiksen kynsistä. Harmi vain, ettei elokuva oikein toimi. Elokuvan genreksi on kannessa merkitty kauhu/trilleri, mutta trillerinomaista tässä ei ole sitten tippaakaan, komediaa sitten sitäkin enemmän ja IMDB:ssä ”ykkösgenreksi” onkin heitetty komedia. Kyllä, myönnän toki, että elokuva toistaa monin paikoin kauhuelokuvan kliseitä, mutta kun hahmot oltiin tehty täysin komediallisiksi ja ei sillä, olivathan näiden hahmojen jutut välillä ihan hauskoja, mutta ei komediallisuus tätä elokuvaa missään nimessä pelastanut jäämästä varsin keskinkertaiseksi tai oikeastaan vähän sitä huonommaksi pätkäksi. Tämä pahis Victor Crowley (Kane Hodder) on kuin köyhä kopio Perjantai 13. päivän Jason Voorheesistä. Yhtä päätöntä tappamista Crowleyn meno oli kuin edellä mainitun elokuvan monissa jatko-osissa. Loppukohtauskin jäi jotenkin typerästi kesken tavalla, jota en pysty sietämään.

Yllä mainitsin Crowleyn muistuttaneen Jason Voorheesiä, mikä ei loppujen lopuksi ole (kai) ihme, kun Crowleya näytellyt Kane Hodder on näytellyt myös Jasonia muutamassa Perjantai 13. päivä -leffassa. Pienessä sivuosassa nähdään myös Robert ”Freddy Krueger” Englund, mutta liian pienessä osassa hänkin; hän kun saa surmansa heti alussa. Pääosakasti olikin sitten sitä perinteistä kauhuelokuvien tyhjäpääosastoa, vaikka myös vanhempia ihmisiä oli mukana. Näyttelijöistä hauskimpia olivat selvästi nämä ylivedetyt wannabe-tähtöset (Mercedes McNab ja Joleigh Fioravanti), joiden edesottamukset naurattivat kovastikin. Niin ja olihan elokuvassa myös Dharma & Gregin Petenä tunnettu Joel Murray (sivuosabongari pääsi taas vauhtiin).

Pisteitä: 2/5