keskiviikko 2. joulukuuta 2009

Elävien kuolleiden päivä

Alkuperäinen nimi: Day of the Dead
Ohjaus: George A. Romero
Käsikirjoitus: George A. Romero
Pääosissa: Lori Cardille, Terry Alexander, Joseph Pilato
Valmistusmaa: Yhdysvallat
Ilmestymisvuosi: 1985

Kesto: 97 min

- What's he trying to prove? I once saw one of those things sitting behind the wheel of a car in D.C. trying to drive down Independence Avenue. It didn't make me want to be its friend.

- No, it isn't what this one does, but what he doesn't do! He doesn't get excited or agitated when Logan enters the room! He doesn't see Logan as...
- Lunch.
- Dinner.
- Breakfast.
 
Jossain Yhdysvaltain salaisessa tukikohdassa ryhmä tutkijoita ja sotilaita pitää majaansa zombien mellastaessa maan päällä. Edellisen johtajan kuollessa ohjat ottaa käsiinsä tiukka kapteeni Rhodes (Joseph Pilato), joka ei anna juuri arvoa tutkijoiden ponnisteluille. Nämä kun yrittävät selvittää zombien käyttäytymismalleja ja siten ehkä jopa kesyttää zombit puolelleen ja tätä tutkimusta johtaa vähän vinksahtanut tutkija Logan (Richard Liberty) ja hänen apurinaan toimii tukikohdan ainoa nainen Sarah (Lori Cardille). Ryhmä on jakautunut käytännössä kahtia sotilaisiin ja tutkijoihin, mutta kummat ovatkaan vahvemmilla zombien tehdessä invaasiotaan?

Night of the Living Dead oli ihan kiva pienen budjetin kauhuelokuva, mutta sitten taas sen jatko-osa Dawn of the Dead ei hirveästi miellyttänyt, vaikka sitä monet kehuvatkin sarjan parhaaksi, joten odotukset eivät olleet järin kaksiset tämän osan kohdalla, mutta loppujen lopuksi Elävien kuolleiden päivästä kuoriutui ihan tiivistunnelmainen zombielokuva, jota oli kiva katsoa.

Siinä tunnin verran tarina keskittyi pääasiassa tukikohdan asukkien keskinäisen arvojärjestyksen ruotimiseen zombien jäädessä vähän taka-alalle, vaikka enemmän tai vähemmän taustalla nekin olivat koko ajan niin puheissa kuin vähän muutenkin. Tämä ei kuitenkaan haitannut, sillä Rhodes oli sen verran kliseinen ”hullu diktaattori”, että hänen vuokseen alkujakso oli suorastaan jännittävää seurata, sillä Rhodesista ei missään vaiheessa tiennyt, mitä hän seuraavaksi keksisi; hänen kohtalonsa toki oli tiedossa jo heti alkumetreillä. Myös kesyttämiskokeiden vuoksi sen ainoan tärkeän zombin Bubin (Sherman Howard) edesottamuksia oli kiinnostava seurata. Paikkana tukikohta oli mikä parhain tunnelmanluoja, sillä sijaitessaan maan alla sieltä ei todellakaan lähdetty ihan tuosta noin vain, mikä lisäsi pientä klaustrofobista fiilistä. Kun sitten zombit pääsivät tukikohtaan, niin nyt ensimmäisen kerran trilogian aikana niiden toimiminen oli tehty minua tyydyttävällä tavalla ja niinpä niiden ihmismetsästystä oli mitä mukavinta seurattavaa. Toisin sanoen ne tuntuivat nyt ensimmäisen kerran juuri sellaisilta zombeilta, jollaisiksi nykykatsoja ne helposti määrittelee. Sarahin muutamat unijaksot olivat turha lisä elokuvaan, sillä tarinankuljetuksen kannalta niillä ei ollut mitään tekemistä; niillä vain haluttiin säikytellä katsojia.

Näyttelijät olivat ihan hyviä ja varsinkin pitää kehua Rhodesia näytellyttä Joseph Pilatoa, sillä hän todella sai Rhodesin tuntumaan todella aidolta wannabe-diktaattorilta. Richard Liberty ei Logania ollut varsinaisesti huono, mutta hänen hahmonsa oli turhan kliseinen hullu/hajamielinen tiedemies, jotta hän olisi varsinaisesti miellyttänyt minua. Terry Alexanderin aksentti oli erikoinen, en tiedä, oliko tarkoituksellinen tyylikeino, vaan puhuiko hän vain niin.

Pisteitä: 3,5/5

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti