perjantai 25. joulukuuta 2009

Dolan's Cadillac

Alkuperäinen nimi: Dolan's Cadillac
Ohjaus: Jeff Beesley
Käsikirjoitus: Richard Dooling
Pääosissa: Christian Slater, Wes Bentley, Emmanuelle Vaugier
Valmistusmaa: Iso-Britannia, Yhdysvallat
Ilmestymisvuosi: 2007
Kesto: 85 min

- This is Dirty Harry, right? I mean, this is the most powerful one you have, right?
- That one makes your day. THIS one makes your decade.
 
Dolan (Christian Slater) on rikollispomo, joka tuo maahan laittomasti naisia pääasiassa huoriksi. Hänen ampuessaan erään tällaisen lastin kuljettajat tapahtumalla on silminnäkijä, hevosella liikkeellä ollut Elizabeth (Emmanuelle Vaugier), joka ehditään huomata, ennen kuin tämä pakenee. Saatuaan Dolanilta selvän uhkauksen hän ja miehensä Robinson (Wes Bentley) pääsevät turvataloon, mutta jokin menee pieleen ja Elizabeth saa surmansa. Robinson janoaa kostoa, mutta saako hän sen ja onnistuuko hän samalla hautaamaan menneisyytensä?

Stephen Kingin tarinoihin perustuvan Painajaisia & Unikuvia -sarjan arvostelussa kerroin toivoneeni, että sarjassa olisi ollut mukana Dolanin Cadillac -tarinasta tehty filmatisointi, mutta näin ei kuitenkaan ollut. Tästä meni sitten reilu viikko ja tuli sitten täysin yllättäen ja pyytämättä bongattua kyseisestä novellista tehty ihan täyspitkä elokuva, joten tuli napattua tämä parempaan talteen sitten heti. Pieni ajatus oli siitä, että toimiiko Dolan's Cadillac, jonka nimeä ei ole vaivauduttu suomentamaan, koko illan elokuvana yhtä hyvin kuin mitä olin kuvitellut sen toimivan sellaisena alle tunnin pläjäyksenä, mutta mitä vielä, tämähän oli varsin napakka rikoselokuva.

Novellissa seurattiiin Robinsonia, joka alkoi kaivaa kuoppaa keskellä ei-mitään ja takaumien kautta sitten kerrottiin Robinsonin motiivit toiminnalleen. Tässä elokuvassa sen sijaan edetään kronologisessa järjestyksessä, mikä oikeastaan toimi vallan mainiosti. En nyt muista kovin tarkasti alkuperäistä tarinaa, mutta sen verran kuitenkin, että voin sanoa, että melko hyvin tässä seurattiin alkuperäistä tarinaa, mikä oli tietysti positiivista. Väittäisin kyllä, että nämä myöhemmät keskustelut tämän etsivän kanssa sekä Dolanin omien puuhastelujen  seuraaminen oli lisätty tarinaan, jotta saataisiin lisää täytettä elokuvaan, mutta mikäs siinä, jos kerran toimii. Varsinkin Robinsonin aseella heiluminen oli loppujen lopuksi ihan kiva lisä, kun kerran kerronasta kävi hyvin ilmi se, ettei Robinson ole mikään asesankari. Elokuvan aikajännekin taisi olla lyhyempi kuin novellissa, mutta tämä suotakoon tekijöille anteeksi. Itse kuopan kaivamista ei näytetty juurikaan, mikä oli hienoinen pettymys, mutta loppujen lopuksi kuopan juurella vietiin sen verran paljon aikaa, että elokuvasta jäi loppujen lopuksi oikein hyvä fiilis. Kostotarina, joka ei kuitenkaan seuraa ihan niitä tavallisia polkuja, minkä vuoksi tämä oli varsin nautittavaa seurattavaa.

Robinsonia näytellyt Wes Bentley oli hyvä roolissaan ja hänen kasvoiltaan oikein näki määrätietoisuuden siitä, kuinka hän janosi kostoa Dolanille, oli hän vain seuraamassa Dolania tai kaivurin ohjaimissa ja hän oli isossa roolissa tekemässä tästä elokuvasta hyvää. Christian Slater, jonka uran elokuvia olen nähnyt hävettävän vähän, oli hänkin ihan onnistunut tapaus, mikä näkyi varsinkin elokuvan loppupuolella.

Pisteitä: 4/5

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti