Alkuperäinen nimi: Transamerica
Ohjaus: Duncan Tucker
Käsikirjoitus: Duncan Tucker
Ohjaus: Duncan Tucker
Käsikirjoitus: Duncan Tucker
Pääosissa: Felicity Huffman, Kevin Zegers, Elizabeth Peña
Valmistusmaa: Yhdysvallat
Ilmestymisvuosi: 2005
Kesto: 99 min
Valmistusmaa: Yhdysvallat
Ilmestymisvuosi: 2005
Kesto: 99 min
- How do you feel about your penis?
- It disgusts me. I don't even like looking at it.
- What about friends?
- They don't like it either.
Bree (Felicity Huffman) on valmistautumassa
sukupuolenleikkaukseen Los Angelesissa, kun hän saa puhelun, että hänen
poikansa Toby (Kevin Zegers), jonka olemassaolosta hän ei tiennyt
mitään, on New Yorkissa putkassa. Hän lentää New Yorkiin vapauttamaan
poikansa, mutta salaa isyytensä häneltä ja tekeytyy seurakunnan
jäseneksi. Tästä alkaa automatka Yhdysvaltojen halki, jossa Bree ja Toby
matkaavat kohti Los Angelesia ja siinä samassa tutustuvat toisiinsa,
vaan miten käy, kun Toby saa tietää Breen olevan hänen isänsä?
Olin halunnut nähdä tämän elokuvan jo pitkään, mutta
en vain ollut saanut aikaiseksi. Nyt kun sitten näin, niin täytyy sanoa,
että jätti kyllä vähän kahtiajakoiset fiilikset. Toisaalta elokuva oli
ihan kiva, mutta sitten taas toisaalta elokuva oli hieman pettymys
ollessaan vähän toisentyyppinen elokuva kuin olin odottanut. Ei sillä,
kyllä Transamerica hieman positiivisen puolelle kuitenkin jäi.
Olin otaksunut tämän olevan komediallinen kertomus
pojan tutustumisesta sukupuoltaan vaihtaneen isän uuteen elämään, mutta
olikin draamapitoinen road movie, jossa pojalle selviää vasta
loppupuolella, että Bree onkin hänen isänsä. Ei sillä, ihan kiva idea
tämäkin, mutta ei tämä näin täysin minuun iskenyt kuitenkaan. Hauskoja
hetkiä tähän kyllä mahtui, ja nämä hetket johtuivat juuri pääosin siitä,
että Toby ei tiennyt Breen oikeaa henkilöllisyyttä. Näissä
komediallisissa hetkissä elokuvaa katsoikin mielellään, mutta sitten kun
vakavoiduttiin, niin silloin elokuva muuttui hieman tylsähköksi. Toki,
niin Breen kuin Tobyn menneisyyteen mahtui yhtä ja toista ikävää, mutta
ei ne oikein saanut oikein minkäänlaisia tunnereaktioita aikaan. Tobyn
valaistuminen Breen oikeasta henkilöllisyydestä oli kyllä rytmitelty
juuri oikein; minä jo pelkäsin, että Toby saa tietää kaiken vasta
määränpäässä eli Los Angelesissa. Lopusta nyt vielä sen verran, että
jotenkin se tuntui jääneen hieman kesken. Olisin todella toivonut
sellaista todellista välienselvittelyä, joka olisi päättynyt kliseisiin
"You are my dad" & "You are my son" -oivalluksiin ja lämpimään
halaukseen, mutta ei sitten.
Lisäksi olisin niin halunnut nähdä Breen ja
Calvinin (Graham Greene) suhteen edistyvän "johonkin" suuntaan.
Felicity Huffman oli kyllä loistava Breen roolissa.
Jollen olisi tiennyt näyttelijää etukäteen, olisin luullut näyttelijän
olevan oikeasti naista esittävä mies, eikä naista esittävää miestä
esittävä nainen. Myös Kevin Zegers oli ihan hyvä Tobyna, joten sinänsä
Huffman ja Zegers muodostivat hyvän kärkiparin. Useimmat sivuosien
esittäjät (pääasiassa Breen vanhemmat) olivatkin sitten vähän huonompia.
Pisteitä: 3/5
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti