Batman - Paluu

Alkuperäinen nimi: Batman Returns
Ohjaus: Tim Burton
Käsikirjoitus: Daniel Waters, Sam Hamm
Pääosissa: Michael Keaton, Danny DeVito, Michelle Pfeiffer
Valmistusmaa: Yhdysvallat
Ilmestymisvuosi: 1992
Kesto: 122 min

- A kiss under the mistletoe. You know, mistletoe can be deadly if you eat it.
- But a kiss can be even deadlier... if you mean it.
- Oh, my God. Does this mean we have to start fighting?
- Let's go outside.

 

Vanhemmat heittävät pienen vauvan virran vietäväksi ja tämä joutuu viemäriin pingviinien kasvattamaksi. 33 vuotta myöhemmin tästä vauvasta on kasvanut Pingviini (Danny DeVito), joka tahtoo palata maan päälle, tulla hyväksytyksi yhteiskunnan jäseneksi ja löytää oikeat vanhempansa. Samaan aikaan hiukan hömelö assistentti Selena Kyle (Michelle Pfeiffer) murtautuu pomonsa Max Shreckin (Christopher Walken) koneeseen ja tämä heittää Selenan ikkunasta. Selena ei kuitenkaan kuole, vaan omaksuu uuden identiteetin Kissanaisena. Kissanaiselle ja Pingviinille muodostuu kuitenkin yksi yhteinen uhka, Batman (MIchael Keaton)...

Batman oli hyvin viihdyttävä tapaus, joten kun Tim Burton ohjasi tämän toisenkin osan, niin odotukset kyllä olivat aika korkealla. Kuitenkaan nämä odotukset eivät kunnolla täyttyneet, sillä vaikka Batman - Paluu olikin ihan ok elokuva, niin kyllä Tim Burton vähäsen meni metsään tämän elokuvan kohdalla... ettei olisi vain ideat loppuneet kesken?

Elokuva alkoi paljon tylsemmin kuin Batman, eikä jatko nyt kovin hulppeaa ollut. Pingviinin edesottamuksiin annettiin ihan liikaa tilaa ja kun tähän sitten lisättiin Kissanaisen osuus, niin Batmanille jäi verrattain vähän ruutuaikaa. Toki, kyllä Keatonia ruutuun saatiin ihan kohtuullisesti, mutta ison osan tästäkin ajasta hän esiintyin Bruce Waynena, mikä oli aika tylsää. Tarinassakaan ei tahtonut samalla tavalla riittää imua kuin ensimmäisessä Burtonin Batmanissa, sillä jotenkin tässä oli vaan liikaa kaikkea. Kaksi erikoista konnaa plus Max aiheutti elokuvaan pientä sillisalaatin makua. Kun sitten elokuva huipentuu lopputaistelua kohti alkaen pingviinivaelluksesta ja kaikki nämä hahmot pääsevät melkein samaan aikaan ruutuun, niin homma lässähtää vielä vähän. Se todelliinen loppukohtaus oli ihan kiva ja kaikesta tästä valituksesta huolimatta elokuva oli kuitenkin kokonaisuutena ihan hyvää poppariviihdettä, mutta tosiaan ei lähelläkään Batmania.

Sen lisäksi, että Batmania itsessään näkyi verrattain vähän, niin yksi isohko ongelma oli myös Danny DeViton esittämä Pingviini. Pidän Danny DeVitosta paljon ja hän oli tässäkin elokuvassa hyvä mutta Pingviini itsessään oli varsin vastenmielinen ilmestys, ja vaikka tämä olisi ollut kuinka tarkoituksellista tahansa (en kyllä usko), niin en vain kyennyt näkemään Pingviininä positiivisena kokemuksena. Michelle Pfeiffer kyllä oli hyvä ennen Kissanaiseksi tulemista ja sen jälkeen. Tosin voi olla, että minusta naamari parantaa jotenkin automaattisesti uskottavuutta, sillä myös Keaton toimii todella hyvin Batmanina ollessaan, vaikka eipä Brucen hahmon näyttelemisessäkään huono ollut.

Pisteitä: 2,5/5