keskiviikko 22. heinäkuuta 2009

1 puhelu tullut

Alkuperäinen nimi: Chakushin ari
Ohjaus: Takashin Miike
Käsikirjoitus: Minako Daira
Pääosissa: Kou Shibasaki, Shin'ichi Tutsumi, Kazumi Fukiishi
Valmistusmaa: Japani
Ilmestymisvuosi: 2003


- Tapettiin? Tiedätkö kuka tappaja on?

- Sanotaan, että se on joku nainen, joka kuoli täynnä vihaa. Hän löytää uhrinsa puhelimella. Kuolleen ihmisen puhelinmuistiosta. Uhrista toiseen... Tarkkailkaa puheluitanne.

Yumin (Kou Shibasaki) ystävä Yoko (Anna Nagata) saa oudon puhelun, jossa kuuluu hänen oma äänensä ja joka tulee muutaman päivän päästä tulevaisuudesta. Kun puhelun ilmoittama aika tulee, Yoko kuolee. Pian Yumille selviää, ettei tapaus ollut ensimmäinen eikä se jää myöskään viimeiseksi, sillä myös Yumin ystävät saavat samanmoisia puheluita. Yumi tapaa lopulta Hiroshi Yamashitan (Shin'ichi Tutsumi), jonka kanssa hän yrittää selviittää arvoitusta, ennen kuin hänen ystävänsä Natsumi (Kazumi Fukiishi) kuolee...

En ole koskenut tähän elokuvaan moneen kuukauteen ja olinkin viime vuodet elänyt siinä uskossa, että elokuva olisi jenkkikauhua. Kun sitten elokuva pyörähti käyntiin, ilokseni huomasin kyseessä olevankin japanilainen elokuva (vaihtelu virkistää), joskin on tästä olemasta myöskin jenkkiversiokin. Niinpä etukäteistiedot elokuvasta olivat varsin olemattomat, mutta huonoksi se fakta ei tätä elokuvaa tehnyt.

Minusta on hienoa, että tekniikan kehittyessä voidaan kertoa uudenlaisia tarinoita ja sellaisen 1 puhelu tullut tarjoaa. Totta kai tarinassa on omat epäloogisuutensa noin niin kuin tekniikankin puolesta, mutta kukapa sitä kauhuleffoista realistisuutta hakisi? Kiinnostavasta aiheesta kuitenkin oli kyse. Elokuva ei ollut sanalla sanoen pelottava, ennemminkin käyttäisin sanaa jännittävä, nimittäin kyllä minua jännitti koko ajan se, mitä seuraavaksi tapahtuu, mutta ei kuitenkaan niin, että sitä olisi voinut peloksi kutsua. Kuvauspuoli oli kuitenkin varsin onnistunutta onnistuessaan luomaan sellaista ahdistavaa ilmapiiriä. Loppua kohden elokuva tuntui vähän latistuvan, mutta ei kuitenkaan liikaa. Tuntui kuin elokuvaa olisi venytetty vähän turhan pitkäksi. Loppuratkaisu ei sinänsä yllättänyt, katsottiinhan nyt ei-amerikkalaista kauhua.

Olen saattanut sanoa tämän aiemminkin, mutta näin länsimaisena ihmisen nuo japanilaiset näyttävät paikoin samanlaisilta ja niinpä tämäkin elokuva onnistui sekoittamaan pieniksi hetkiksi eri näyttelijät keskenään. Näytteleminenkin poikkeaa länsimaalaisesta tyylistä sen verran, että on jotenkin vaikeaa arvioida näyttelijöiden suorituksia sinänsä. Kai nuo kuitenkin pääosin suoriutuivat rooleistaan kunnialla, kun onnistuivat pitää allekirjoittanutta jännityksessä.

Pisteitä: 4/5

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti