sunnuntai 31. toukokuuta 2009

Star Trek

Alkuperäinen nimi: Star Trek
Ohjaus: J. J. Abrams
Käsikirjoitus: Roberto Orci, Alex Kurtzman
Pääosissa: Chris Pine, Zachary Quinto, Eric Bana
Valmistusmaa: Yhdysvallat
Ilmestymisvuosi: 2009


- You know, traveling through time, changing history... that's cheating.

- A trick I learned from an old friend.

On vuosi 2233. Avaruusalus USS Kelvin joutuu Romulus-planeetalta lähtöisin olevan aluksen tulilinjalle. Aluksen kapteeni Nero pakottaa USS Kelvinin kapteenin Richard Robaun (Faran Tahir) tulemaan alukselle, jolloin Kelvin jää George Kirkin (Chris Hemsworth) johdettavaksi. Nero yrittää saada Robaulta tietoa lähettiläs Spockin (Zachary Quinto, Leonard Nimoy) olinpaikasta, mutta kun hän ei sitä saa, hän tappaa Robaun. Silloin Kelviniä aletaan evakuoida, mutta George Kirk jää antamaan pakeneville miehistön jäsenille suojatulta ja hän kuolee. Yksi evakuoinnista hengissä selvinnyt on hänen vaimonsa, joka synnyttää pakosukkulassa pojan, joka parikymmenen vuoden päästä tulisi seuraamaan isänsä jalanjälkiä. Tuo poika on James Tiberius Kirk, tuleva tähtialus USS Enterprisen kapteeni...

Olin vähän kahden vaiheilla, että menenkö katsomaan Viimeisen talon vasemmalta vai tämän, mutta näin jälkikäteen onnittelin itseäni päätöksestä mennä katsomaan Star Trek. En ole trekkeri ja siten tietoni Star Trekeistä ovatkin hyvin vajavaisia, mutta siitä huolimatta tämä onnistui olemaan varsin viihdyttävä paketti.

Tarina on toteutettu varsin mallikkaasti. Juoni etenee Kirkin isän kuolemasta Kirkin nuoruuden päivien kautta aina niihin päiviin, kun hänestä tulee USS Enterprisen kapteeni (tämä Kirkin tulevaisuus on niin itsestäänselvyys, että uskallan paljastaa sen tässä). Tämä kaikki tehdään mielenkiintoisesti, joskin täytyy myöntää, että nuoren Kirkin kaahailun mielenkiintoisuudessa suurin syy löytyy taustalla soivasta Beastie Boysin Sabotagesta. Sitten kun päästään elokuvan varsinaiseen "nykyhetkeen", niin se onnistuu kertomaan melko eheän tarinan siitä, kuinka Kirk ja Spock vähitellen oppivat tulemaan toimeen keskenään. Tätä oli varsin mukava katsella, vaikka se lumiplaneettaepisodi olikin ehkä hivenen turhan tyly. Tarinaan oli upotettu paljon viittauksia vanhoihin Star Trek -filmatisointeihin ja varmasti enemmän kuin allekirjoittanut kykeni tunnistamaan (oliko se yksi avaruusasema DS9?).

Näyttelijät olivat myöskin pääosin ihan onnistuneita. Pientä lisäsärmää olisin ehkä kaivannut Chris Pinelta, mutta muuten ei juuri valittamista ollut. Varsinkin Zachary Quinto onnistui olemaan uskottava Spockina ja ellen tietäisi sen olevan mahdotonta, olisin voinut luulla sitä alkuperäiseksi Spockiksi. Se alkuperäinen Spock eli Leonard Nimoy saatiin hänkin mukaan elokuvaan ja kyllähän häntä mielellään katsoi ja selvästi tunnisti sen aidon Spockin (meinasin kirjoittaa "ainoan oikean", mutta se ei olisi tehnyt oikeutta Quinton roolisuoritukselle). Monia tuttuja hahmoja vanhemmista Star Trekeistä niin ikään vilahteli siellä täällä ja sellaisiakin, joita en muistanut etukäteen (noloimpana esimerkkinä Scotty) ja kaikkia en muistanut edes elokuvan jälkeenkään. Ehkä suurimman osan kyllä.

Star Trekin uudesta tulemisesta on tullut J. J. Abramsin käsissä kaikinpuolin viihdyttävä paketti, vaikkei varsinainen mestariteos olekaan, ja vaikka varsinkin alkuperäisen sarjan ja elokuvien laatu olikin vähän mitä sattuu, niin kyllä tämä elokuva onnistui herättämään halun päästä katsomaan myös noita vanhempia osia.

Pisteitä: 4/5

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti