maanantai 25. toukokuuta 2009

Project 1001, osa 36/1001: Jurassic Park

Alkuperäinen nimi: Jurassic Park
Ohjaus: Steven Spielberg
Käsikirjoitus: Michael Christon, David Koepp
Pääosissa: Sam Neill, Laura Dern, Jeff Goldblum
Valmistusmaa: Yhdysvallat
Ilmestymisvuosi: 1993


- Do they show intelligence?

- They show extraordinary intelligence, even problem-solving. Especially the big one. We bred eight originally, but when she came in she took over the pride and killed all but two of the others. That one... when she looks at you, you can tell she's working things out.

John Hammond (Richard Attenborough) kutsuu tohtorit Alan Grantin (Sam Neill) ja Ellie Sattlerin (Laura Dern) tutustumaan uusimpaan luomukseensa, joka todella vetää sanattomaksi: dinosauruspuisto Jurassic Parkiin, jonka dinosaurukset ovat aitoja. Kun vielä puistoon tulee Hammondin lapsenlapset, pääsee todellinen tutustuminen alkaa, mutta lähestyvän myrskyn ja epäluotettavan työntekijän vuoksi jokin menee kunnolla pieleen...

Jurassic Park on tullut katsottua kerran jos toisenkin, mutta edellisen kerran taisin katsoa tämän viime vuosituhannen puolella. Tuolloin muistelisin nauttineeni elokuvasta paljon enemmän, mutta en tiedä, johtuuko omasta vai elokuvan ikääntymisestä, mutta ei tämä enää vakuuttanut samalla tavalla kuin silloin joskus, vaikkei sinänsä huono tapaus ollutkaan.

Aloitetaan näistä dinosaurusmaailmasta. Vielä näin yli 15 vuotta myöhemminkin nämä dinosaurukset näyttävät pääosin hyvältä, eikä niistä ole niin valittamista. Tyrannosaurus rex oli varsin vaikuttava tapaus edelleen, mutta eipä raptoritkaan huonoilta vaikuttaneet. Jälkimmäisten liikkuminen ehkä oli välillä huvittavan oloista (ainakin siellä keittiössä), mutta kyllä muuten varsin päteviltä näyttivät. Näyttävin kohtaus oli ehdottomasti tämän gallislauman juostessa siellä nurmella. Mitä tulee sitten dinosauruspuistoon, niin se näytti mielettömän hienolta paikalta seikkailla ja ilman dinoja sinne voisi jopa mennä ihailemaan maisemia.

Elokuvan tarina ei ollut kuitenkaan kestänyt aikaa yhtä hyvin. Tai siis, ei tarinassa sinänsä mitään sellaista ollut, mitä ei olisi voitu periaatteessa tehdä tänäkin vuonna, mutta johonkin silti oli kadonnut sen paras imu. Jotenkin oli vain oli alusta asti selvää, että tapahtui mitä tapahtui, niin Grant, Sattler kuin lapsetkin selviytyvät hengissä ja tämä alitajuntainen tieto selvästi söi elokuvan tehoa. Jotenkin tästä tuntui puuttuvan se jännittävä tunnelma, millä edellä mainitulla seikalla oli selvästi tekemistä. Mitä tulee sitten sivuhenkilöiden kohtaloihin, niin niiden kohdalla oli läpi elokuvan ihan sama, miten heidän käy, joten tämäkään seikka. Sinänsä tarina oli ihan pätevä seikkailuelokuvaksi, mutta ehkä minä vain olen kokonaisuudessa tullut liian vanhaksi tällaiselle tarinalle, mene ja tiedä

Elokuva kyllä oli tähditetty ihan hyvillä näyttelijöillä aina Sam Neillistä, Laura Dernistä ja Jeff Goldblumista lähtien. Nämä suoriutuivatkin rooleistaan kunnialla, eikä valittamista juuri löytänyt, mitä nyt Goldblum tuntui olevan mukana vain heittämässä muka-hauskoja one-linereita, mutta kuten Hammond, myös minä pidin Goldblumin hahmoa Ian Malcolmia ärsyttävänä, mutta hänen hahmonsa taisi olla tarkoituksella ärsyttävä. Nähtiinpä elokuvassa myös Samuel L. Jackson hänelle sinänsä harvinaisen pienessä sivuosassa (joskaan hän ei kait vielä tässä vaiheessa ollut tehnyt sitä todellista läpimurtoaan). Kuitenkaan en voinut olla leikkimättä ajatuksella, että jos elokuva olisi tehty viisi tai kymmenen vuotta myöhemmin, niin luultavasti Jackson olisi itse esittänyt tohtori Alan Grantia ja tämä olisi siinä tapauksessa jossain vaiheessa huutanut "Enough is enough! I have had it with these motherfucking dinosaurs on this motherfucking island!"

Pisteitä: 3/5

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti