tiistai 5. toukokuuta 2009

Adaptation. Minun versioni

Alkuperäinen nimi: Adaptation
Ohjaus: Spike Jonze
Käsikirjoitus: Charlie Kaufman, Donald Kaufman
Pääosissa: Nicholas Cage, Meryl Streep, Chris Cooper
Valmistusmaa: Yhdysvallat
Ilmestymisvuosi: 2002


- You know why I like plants?

- Nuh uh.
- Because they're so mutable. Adaptation is a profound process. Means you figure out how to thrive in the world
- Yeah but it's easier for plants. I mean they have no memory. They just move on to whatever's next. With a person though, adapting almost shameful. It's like running away.

Yksinäinen Charlie Kaufman (Nicholas Cage) saa tehtäväkseen käsikirjoittaa elokuvakäsikirjoitus kirjasta, jonka on kirjoittanut Susan Orlean (Meryl Streep) kasveihin viehättyneestä John Larochesta (Chris Cooper). Charlie kärsii valkoisen paperin ongelmasta hänen yrittäessään keksiä tavan saada kasveista kiehtovia. Charlien veli Donald (Nicholas Cage) väsää käsikirjoitusta täydellä innolla, mikä vain lisää Charlien paineita. Susan Orleanilta puolestaan puuttuu intohimo johonkin. John Laroche puolestaan yrittää pitää päänsä ylhäällä ja jalat maan pinnalla. Lopulta näiden neljän ihmisen elämät limittyvät, lomittuvat ja nivoutuvat toisiinsa niin, että mikä tahansa päätös on mahdollinen...

Olen nähnyt Adaptationin kerran aiemmin ja muistelisin, etten tuolloin pitänyt elokuvaa kovin kummoisena. Tähän saattoi olla osasyynä sekin, että katselin elokuvaa korkeintaan sivusilmällä. Nimittäin nyt kun todella keskityin tarinan seuraamiseen, tämä maistuikin paljon paremmin. Silti elokuvasta tuntuisi olevan jotenkin vaikeaa kirjoittaa mitään, mutta yritetään.

Tarina liikkui monella eri aikatasolla. On nykyisyys, jossa Charlie yrittää kirjoittaa käsikirjoitusta. Tästä vuosi taaksepäin, jossa Susan kirjoittaa romaaniaan ja tästä mennään vielä pari vuotta taaksepäin, jolloin kirjan tapahtumat saavat alkunsa. Käydäänpä jopa Darwinin pakeilla yli sadan vuoden päässä. Näiden eri aikojen välillä liikutaan melko luontevasti, vaikkakin välillä vähän satunnaiselta vaikuttaen. Elokuva on hauska metatarina, jossa päähenkilönä on elokuvan oikea käsikirjoittaja ja onpahan Susan Orleankin oikeasti kirjoittanut elokuvassakin käsitellyn kirjan. Elokuvaa voisi melkeinpä pitää toden toistajana, vaikka ajatuksia sekoittaakin tämä Donald Kaufman, jonka olemassaolosta ei ole ylipäätään mitään takeita, vaikka hänet tämänkin elokuvan käsikirjoittajana mainitaan. Tämä aspekti teki elokuvasta vain entistä hulvattomamman. Myöskin nähnyt pätkät Charlie Kaufmanin toisen käsikirjoituksen pohjalta tehdyn Being John Malkovichin tekovaiheista tuntui joten hauskalta. Kokonaisuutena Adaptation. Minun versioni on hyvä elokuva, mutta sitä on vaikea selittää sitä näkemättömille, joten en voi kuin kehottaa katsomaan elokuvan itse.

Nicholas Cagen uralle mahtuu niin hyviä kuin huonoja roolisuorituksia, mutta Kaufmanien roolit sopivat Cagelle kuin nakutettu, vaikka välillä hän tuntuukin yhden ilmeen "ihmeeksi". Chris Cooper näytti juuri sopivan juntilta Elokuvan todellinen tähti kuitenkin oli - yllätys yllätys - ihana Meryl Streep. Streepin näyttelemästä Susanista välittyi Charlieta paremmin se yksinäisyyden tunne ja hahmo tuntuikin varsin aidolta ja Streepin näyttelemistä nyt on (lähes) aina ilo katsella.

Pisteitä: 4/5

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti