keskiviikko 22. huhtikuuta 2009

Project 1001, osa 25/1001: Halloween - naamioiden yö

Alkuperäinen nimi: Halloween
Ohjaus: John Carpenter
Käsikirjoitus: John Carpenter, Debra Hill
Pääosissa: Jamie Lee Curtis, Donald Pleasence, Nancy Kyes
Valmistusmaa: Yhdysvallat
Ilmestymisvuosi: 1978


6-vuotias Michael Myers (Will Sandin) tappaa veitsellä siskonsa Halloweenina 1963 pienessä Haddonfieldin kaupungissa ja joutuu sen vuoksi mielisairaalaan. 15 vuotta myöhemmin Myersin lääkäri Sam Loomis (Donald Pleasence) on menossa mielisairaalaan estääkseen Myersin (Tony Moran) vapautuksen, mutta päästessään sinne hän saa huomata, että Myers on vapauttanut itse itsensä ja lähtee Loomisin kulkemalla autolla takaisin kohti Haddonfieldiä...

Olin suunnitellut kuukauden (viralliseksi) WANHAksi ihan toista elokuvaa, mutta kun nyt kerran seuraavana katsomattomien DVD:iden listalla vuorossa on Halloween 6, niin ajattelin, että voisi katsoa sitten nämä aiemmatkin tässä sitten samalla, niin saa nämä kaikki arvosteltua siihen kuudenteen osaan asti sitten.

Halloween - naamioiden yö on lajityyppinsä - teinikauhujen - valioita, josta ovat ammentaneet niin monet muut myöhemmän ajan kauhuelokuvat tietenkin myös Halloweenin jatko-osat mukaan lukien, eikä ihme. Halloween on kerta kaikkiaan onnistunut tapaus, eikä jättänyt ainakaan allekirjoittanutta kylmäksi.

Tarina imaisee mukaansa heti alkumetreillä, kun seurataan nuorta Michael Myersia eikä meno lainkaan hyydy, kun päästään nykyhetkeen eli vuoteen 1978. Päinvastoin elokuvasta vain tulee entistäkin jännittävämpi ja jännitystä riittää läpi koko elokuvan, vaikka olisikin laillani nähnyt elokuvan ennenkin. Tunnelma on siten kohdillaan ja tunnelmaa vain siivittää John Carpenterin itsensä säveltämä legendaarinen Halloween Theme. Huomasin oikeasti olevani peloissani hahmojen puolesta, vaikka tiesin tasan tarkkaan, ketkä tulevat selviämään Myersin kynsistä. Tähän osasyynä oli loistavan tunnelman lisäksi se fakta, etten muistanut lainkaan, milloin ja mistä se Myers seuraavan kerran esiin tulee. Unohtaa ei sovi myöskään tapaa, jolla Carpenter on elokuvan päättänyt. Se tosiaan jättää karmimaan.

Elokuvan hahmokaarti olikin sitten jo enemmän kauhuelokuvalle tyypillisempää, mutta kyllä niin Donald Pleasence kuin Jamie Lee Curtis (Lauriena) hoitivat osansa paremmin kuin monet myöhemmät yrittäjät. Nämä Laurien ystävät olivatkin sitten juuri sen verran teinejä tapauksia, että sietivätkin tulla tapetuksi.

Halloween - naamioiden yö on kuin onkin loistava kauhuelokuva, joka on säilyttänyt pelottavuutensa kaikkien näiden vuosikymmenten ajan. Silti en voinut olla leikkimättä ajatuksella, että tämä jos mikä olisi pitänyt päästä näkemään 1970-luvun lopulla valkokankaalta. Niin ja ihmettelin myös sitä, että vaikka Halloweenin tyyliä on yritetty jäljentää niin usein myöhemminkin, niin miten ihmeessä lopputulos on voinut jäädä kauas Halloweenin tasosta?

Pisteitä: 4,5/5

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti