keskiviikko 4. helmikuuta 2009

Salainen agentti 007 Istanbulissa

Alkuperäinen nimi: From Russia with love
Ohjaus: Terence Young
Käsikirjoitus: Johanna Harwood, Richard Maibaum
Pääosissa: Sean Connery, Daniela Bianchi, Pedro Amendáriz
Valmistusmaa: Iso-Britannia
Ilmestymisvuosi: 1963


Toisessa Bond-elokuvassa SPECTRE yrittää saada käsiinsä Lektor-nimistä salauslaitetta Neuvostoliiton lähetystöstä Istanbulissa ja apunaan se käyttää Britannian tiedustelupalvelua, jolle se virittää ansan. Samalla SPECTREn aikeissa on kostaa James Bondille (Sean Connery) tohtori Non kuolema. Bond matkustaa Istanbuliin ja siellä hän saa avukseen SMERSH-agentin Tatiana Romanova (Daniela Bianchi) ja Ali Kerim Bayn (Pedro Amendáriz), mutta kenen haltuun Lektor lopulta jää?

Salainen agentti 007 Istanbulissa jatkaa sarjan ensimmäisen osan viitoittamalla tiellä. Tämä tietää niin takaa-ajoja, seikkailuja, kauniita maisemia ja tietenkin myös kauniita naisia. Nyt oli saatu jo perinteeksi muodostunut alkukohtaus ennen alkutekstejä, joskin lyhyehkö sellainen. Jos From Russia with love -tunnusmusiikista (esittäjä Matt Monro) jotain voi sanoa, niin minusta ihan juuri niin [b]bond[/b] kuin olla ja voi, toisin sanoen melko onnistunut sellainen.

Itse tarinakin oli ihan hyvä sellaisenaan, vaikka mielessä pyörikin koko elokuvan ajan Salaisista kansioista tuttu ilmaisu "Trust No One". Tietenkin oli selvää koko ajan, että Bondin haltuun Lektor jää, jos kenellekään, mutta silti juonenkuljetus oli melko onnistunutta. Suurimpana jännitysmomenttina oli tietenkin se, saako Bond Tatianan pään käännettyä puolelleen vai olisiko Tatiana uskollinen SMERSHille loppuun asti, mutta taitaa olla niin, että Bond-sarjan ollessa vielä näinkin alkutekijöissään Bond-tytöt lankeavat melko vaivattomasti Bondin vieteltäväksi. Takaa-ajoja ja taistelukohtauksia oli myöskin, mutta ehkä Bondin ja Grantin (Robert Shaw) junavaunutaistelua lukuun ottamatta melko lyhyitä sellaisia.

Monia tuttuja Bond-elementtejä oli saatu tähän osaan lisää, kuten juuri SPECTREn näkyvämpi rooli, kissaansa rapsuttava Blofeld (äänenä Eric Pohlmann), joskaan en ole varma, mainittiinko hänen nimeään vielä kertaakaan sekä tietenkin Q (Desmond Llewelyn) agenttileluineen. Itse Connerykin oli saanut hieman lisää särmää Bondin rooliinsa.

Vaikka kuvaus oli hieman terävämpää kuin ensimmäisessä osassa ja Bondiinkin oli saatu lisää sitä "aitoa" Bond-luonnetta, niin silti itse tarina häviää piirun verran edeltäjälleen. Kokonaisuutena kuitenkin varsin toimiva paketti, joka kannattaa katsoa.

Pisteitä: 3,5/5

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti