sunnuntai 11. tammikuuta 2009

Perjantai 13. päivä, osa 3

Alkuperäinen nimi: Friday the 13th Part 3
Ohjaus: Steve Miner
Käsikirjoitus: Martin Kitrosser, Carol Watson, Ron Kurz ym.
Pääosissa: Dana Kimmel, Paul Kratka, Nick Savage
Valmistusmaa: Yhdysvallat
Ilmestymisvuosi: 1982


Kakkososan tapahtumista on kulunut vain päivä, joten Jason on edelleen vapaana ja Crystal Lakella ollaan kauhuissaan. Samana päivänä pari vuotta aiemmin Jasonin kynsiin joutunut Chris (Dana Kimmel) palaa Crystal Lakelle ystäviensä kanssa, mikä tietenkin tietää taas aikamoisia murhakekkereitä. 

Minulla on vielä katsomatta viisi ostamaani Perjantai 13. päivän jatko-osaa (plus pari ei-ostettua), mutta tämä sarjan kolmas osa latisti niiden katseluintoa selvästi. Perjantai 13. päivä, osa 3 oli nimittäin huono aikalailla kaikin osin. Lähdetään alusta, ihan alusta. Elokuvan ensimmäiset viisi minuuttia keskityttiin kertaamaan kakkososan tapahtumia, mutta tämähän ei ollut uusi juttu, sillä näin tehtiin jo toisessa osassa. Ongelmana vain oli se, että kolmososan kertauksella ei ollut mitään tekemistä tämän osan kanssa; kakkosen kertaus sentään oli sidottu Alicen uniin, vaikka toki hänenkin roolinsa jäi siihen alkuun. Tämän jälkeen käytettiin kymmenen minuuttia siihen, että seurattiin elokuvan päätarinalle täysin turhaa pariskunnan lahtausta ja yhteys päähenkilöihin se, että päähenkilöt ajoivat ohi, kun ruumiita lastattiin autoihin. Jee! 

Niin, sitten se "päätarina". Chris siis oli jäänyt Jasonin vangiksi pari vuotta aiemmin, mutta muistaa vain vangitsemisen ja sen, kuinka herää sairaalasta. Okei. Ihan kiinnostava lähtöasetelma. Ongelma vain on, ettei tätä taustatarinaa hyödynnetä kuin sen kertomiseen, miksi Chris ylipäätään palasi Crystal Lakelle ("Olen mä tarpeeksi vahva voittaaksen pelon") ja aika lopussa, jossa Chris tunnistaa Jasonin. Tunnistaminen ei kuitenkaan johda sen suurempaan dramatiikkaan. Kokonaan selvittämättä jää, mitä Chrisille tapahtui Jasonin kynsissä ja miten hän selviytyi sairaalaan. Sen sijaan keskitytään jopa Perjantai 13. päivä -asteikolla täysin päättömään lahtaukseen yksi teini kerrallaan. Tarinaan tuotiin mukaan jopa muutama jenginuori vain, jotta murhakarkeloiden aloitus niinkin aikaisessa vaiheessa voitaisiin perustella jotenkin. Suurin osa päähenkilöistä ei edes kohtaa näitä jengiläisiä missään vaiheessa ja jos kohtaa, niin korkeintaan kuolleena. Todella tarpeellisia hahmoja siis olivat elokuvan kannalta ja ovat hyvä esimerkki siitä, miksi tätä elokuvaa ei kannata katsoa. Elokuvahan tuotiin markkinoille aikansa 3D-tekniikalla ja ilmeisesti kunnon tarina sai jälleen kerran väistyä 3D-tekniikan tieltä. 

Pisteitä: 1,5/5

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti